Jokaisessa persoonallisuudenpiirteessä on hyviä ja huonoja puolia. Narsismi on usein ajateltu yksinomaan negatiiviseksi piirteeksi, mutta siinäkin on monta puolta.
Tällä hetkellä tuntuu, että kun mihin tahansa katsoo, törmää tavalla tai toisella motivaation ja tarpeen käsitteisiin. Motivaatio on kyllä relevantti tekijä kaikilla elämän osa-alueilla, mutta tarpeet ovat ennen kaikkea yksilöllisiä, joten yhtä mallia ei voi sovittaa kaikkiin ihmisiin.
Onko johtajuuskäyttäytyminen yhteydessä liikevaihtotuloksiin, ja voiko persoonallisuus ennustaa johtamistyylin lisäksi liikevaihdon kehitystä? Näkyykö johtajuus siis viivan alla?
Mitä Psyconin keräämä 360-aineisto paljastaa mm. liikevaihtokehityksen ja esihenkilökäyttäytymisen välisistä yhteyksistä? Voiko johtaminen olla niin yksinkertaista kuin tutkimustulokset antavat ymmärtää?
Onnistuneen rekrytoinnin tuotto-odotuksen ja epäonnistuneen rekrytoinnin todellisen tuoton eroja vertaillessa hyvän henkilöarvioinnin hintalappu jää pieneksi.
Viime aikoina hyvän johtajan rakennuspalikoita on esitelty julkisuudessa niin paljon, ettei aiheessa ole enää mitään uutta ja mullistavaa. Sen sijaan tärkeää olisi vaihteeksi miettiä, mikä saa johtajan epäonnistumaan. Mistä on huono johtaja tehty?
Nykyinen tiedon määrä on muuttumassa painajaiseksi työntekijälle. Määrä korvaa laadun ja estää tekemästä oikeita johtopäätöksiä. Keskittymisvaikeudet ja työn tuottavuuden romahtaminen ovat suoraa seurausta liiallisesta ärsykeähkystä. Millä sitä vastaan voi taistella?
