Laskennallisten ennustusmallien rajat tulevat vastaan, kun arvioitava ilmiö monimutkaistuu ja ennakoimattomien tapahtumien mahdollisuus kasvaa. Näihin ”sumeisiin ongelmiin” parhaan ratkaisun voi yllättäen tarjota intuitio.
Tekoälyhypeä tulee nyt joka tuutista. Osa lupauksista on ihan oikeutettuja. Mutta pelkkien datamallien käyttäminen voi johtaa isoihin ongelmiin, jos tehdään kriittisiä päätöksiä. Se muistuttaa enemmän kalkkunan kuin reaalimaailman ennustamista.
Aikamme ilmiöt haastavat meitä ja samalla paljastavat organisaatiokulttuurin tilan, kuinka vahvaa tai pinnallista se oikeasti on. Miten tietoisesti johdettua kulttuurin rakentaminen ja kehittäminen on omassa organisaatiossasi, vai onko kulttuuri jotenkin vain kehkeytynyt sellaiseksi kuin se on?
Johtamiskohtaamisissa tuotetaan erilaisia näkökulmia, luodaan asioille merkityksiä ja opitaan toisistamme sekä ympäröivästä kontekstista. Johtamiskohtaaminen siis jalostaa yhteistä ymmärrystä ja selkeyttää tekemistä – tai lisää jännitteitä, laskee motivaatiota ja tuottaa väärinymmärryksiä.
Sosiaalisesti suotava käytös on inhimillistä ja ymmärrettävää. Rekrytointihaastattelussa se voi kuitenkin olla este onnistuneelle valinnalle, jos keskustelussa ei päästä kiinni todellisiin ja olennaisiin asioihin.
Miten tiedostat omat motivaatiotekijäsi ja parannat mahdollisuuksiasi mielekkään uran rakentamiseen ja työssä viihtymiseen? Yleisiä motivaation tukemisen ohjenuoria löytyy paljon, mutta kestäviin lopputuloksiin tarvitaan yksilöllistä ymmärrystä ja keinoja.
Itsetuntemuksella tarkoitetaan kykyä havaita omia ajatuksia, tunteita, tarpeita ja toiveita, mutta myös ymmärrystä siitä, miten ulkomaailma ja toisten ajatukset, tunteet ja tarpeet eroavat omista. Hyvä itsetuntemus luo hyvät edellytykset kestävälle työuralle, jossa yksilö löytää itselleen motivoivia työtehtäviä ja pääsee haastamaan itseään.
Tutkimuksen mukaan hyvän esimiehen tärkeimpiä persoonallisuudenpiirteitä ovat johtamismotivaatio, sosiaalisuus sekä selkeä ja johdonmukainen ajattelutyyli.
Kustannukset virherekrytoinnissa ovat yleensä joko suuret tai erittäin suuret. Vaikka rekrytoinnin taustalla oleva henkilöarviointi tehtäisiin kuinka hyvin, voi siinäkin sattua virheitä.
Voiko työturvallista käyttäytymistä ennustaa psykologisella henkilöarvioinnilla? Tutkimusjohtajamme Mikael Nederström teki aiheesta tutkimuksen ja sai erittäin mielenkiintoisia tuloksia.
