Johtamiskohtaamisissa tuotetaan erilaisia näkökulmia, luodaan asioille merkityksiä ja opitaan toisistamme sekä ympäröivästä kontekstista. Johtamiskohtaaminen siis jalostaa yhteistä ymmärrystä ja selkeyttää tekemistä – tai lisää jännitteitä, laskee motivaatiota ja tuottaa väärinymmärryksiä.
Sosiaalisesti suotava käytös on inhimillistä ja ymmärrettävää. Rekrytointihaastattelussa se voi kuitenkin olla este onnistuneelle valinnalle, jos keskustelussa ei päästä kiinni todellisiin ja olennaisiin asioihin.
Miten tiedostat omat motivaatiotekijäsi ja parannat mahdollisuuksiasi mielekkään uran rakentamiseen ja työssä viihtymiseen? Yleisiä motivaation tukemisen ohjenuoria löytyy paljon, mutta kestäviin lopputuloksiin tarvitaan yksilöllistä ymmärrystä ja keinoja.
Itsetuntemuksella tarkoitetaan kykyä havaita omia ajatuksia, tunteita, tarpeita ja toiveita, mutta myös ymmärrystä siitä, miten ulkomaailma ja toisten ajatukset, tunteet ja tarpeet eroavat omista. Hyvä itsetuntemus luo hyvät edellytykset kestävälle työuralle, jossa yksilö löytää itselleen motivoivia työtehtäviä ja pääsee haastamaan itseään.
Tutkimuksen mukaan hyvän esimiehen tärkeimpiä persoonallisuudenpiirteitä ovat johtamismotivaatio, sosiaalisuus sekä selkeä ja johdonmukainen ajattelutyyli.
Kustannukset virherekrytoinnissa ovat yleensä joko suuret tai erittäin suuret. Vaikka rekrytoinnin taustalla oleva henkilöarviointi tehtäisiin kuinka hyvin, voi siinäkin sattua virheitä.
Voiko työturvallista käyttäytymistä ennustaa psykologisella henkilöarvioinnilla? Tutkimusjohtajamme Mikael Nederström teki aiheesta tutkimuksen ja sai erittäin mielenkiintoisia tuloksia.
Yksi tarkastelee yhteistyön pelikenttää autenttisen tai palvelevan johtamisen, toinen työkykyjohtamisen tai valmentavan johtamisen vinkkelistä, kolmas vannoo Leanin ja Agilen nimeen. Johtamisen trendien virta on loputon.
Yksi ihmisen peruskysymyksistä on, kuka on vastuussa maailman tapahtumista. Ohjaanko minä tapahtumia, vai onko se sattuma, Jumala, kohtalo tai muut ihmiset?
