Itsetuntemuksella tarkoitetaan kykyä havaita omia ajatuksia, tunteita, tarpeita ja toiveita, mutta myös ymmärrystä siitä, miten ulkomaailma ja toisten ajatukset, tunteet ja tarpeet eroavat omista. Hyvä itsetuntemus luo hyvät edellytykset kestävälle työuralle, jossa yksilö löytää itselleen motivoivia työtehtäviä ja pääsee haastamaan itseään.
Tutkimuksen mukaan hyvän esimiehen tärkeimpiä persoonallisuudenpiirteitä ovat johtamismotivaatio, sosiaalisuus sekä selkeä ja johdonmukainen ajattelutyyli.
Kustannukset virherekrytoinnissa ovat yleensä joko suuret tai erittäin suuret. Vaikka rekrytoinnin taustalla oleva henkilöarviointi tehtäisiin kuinka hyvin, voi siinäkin sattua virheitä.
Voiko työturvallista käyttäytymistä ennustaa psykologisella henkilöarvioinnilla? Tutkimusjohtajamme Mikael Nederström teki aiheesta tutkimuksen ja sai erittäin mielenkiintoisia tuloksia.
Yksi tarkastelee yhteistyön pelikenttää autenttisen tai palvelevan johtamisen, toinen työkykyjohtamisen tai valmentavan johtamisen vinkkelistä, kolmas vannoo Leanin ja Agilen nimeen. Johtamisen trendien virta on loputon.
Yksi ihmisen peruskysymyksistä on, kuka on vastuussa maailman tapahtumista. Ohjaanko minä tapahtumia, vai onko se sattuma, Jumala, kohtalo tai muut ihmiset?
Psykologinen turvallisuus nousee usein esiin toimivista työyhteisöistä puhuttaessa. Onnistunut käytännön toteutus näkyy organisaatioissa työntekijöiden hyvinvoinnin lisääntymisenä ja uskalluksena nostaa esiin kehityskohteita ja uudistusehdotuksia. Mikä parasta, jokainen työyhteisössä voi antaa psykologisen turvallisuuden rakentamiseen oman panoksensa.
Galileo Galilei kirjoitti 1500-luvulla, että "laske se, mikä on laskettavissa; mittaa se, mikä on mitattavissa; tee mittauskelpoiseksi se, mitä ei voida mitata". Mittaaminen on luonnontieteissä ollut siitä lähtien itsestäänselvyys. Ihmistieteissä mittaaminen sen sijaan herättää usein vastareaktion.