Tuomas Auvinen Psyconin hallitukseen

Tuomas Auvinen on valittu Psycon Oy:n hallituksen jäseneksi. Tuomas on aiemmin työskennellyt mm. Sibelius-Akatemian rehtorina ja dekaanina sekä Suomen Kansallisteatterin hallintojohtajana.

Hyvän ihmisen syndrooma

Hyvän ihmisen syndrooma on jonkinlaista nykyajan imagonhallintaa. Tärkeämpää kuin se, miten asia oikeasti on, on se, miltä se näyttää. Moraalisia irtopisteitä on jaossa paljon. Minkälainen ihminen ne poimii? Mikä tällaista käyttäytymistä motivoi?

Kulttuurin muutos – yksinkertaista hommaa vai mystiikkaa?

Oleellista kulttuurin kehittämisen kannalta on tietoisuus siitä, että kulttuuri muuttuu joka tapauksessa. Tällöin keskeinen kysymys kiteytyy siihen, voimmeko vaikuttaa kulttuurin muuttumisen suuntaan.

Tekoäly syö kulttuurin aamupalaksi

Tekoälyssä nähdään sekä ratkaisuja nykyisiin haasteisiin että täysin uusia mahdollisuuksia. Samalla työntekijät ja organisaatiot joutuvat jatkuvasti sopeutumaan uusiin tilanteisiin yhä kiihtyvässä työelämän muutoksessa.

GDPR ei pyri estämään järkevää toimintaa – vaan lisäämään sitä

Henkilötietoja käsittelevien organisaatioiden alkuvuosi kului toimeliaasti uutta lainsäädäntöä soveltaessa. Eurooppalainen tietosuoja-asetus (GDPR) laittoi monet miettimään, mistä vanhoista käytännöistä pitää luopua.

Tuore esimies on kenties firman yksinäisin ihminen

Ensimmäiseen esimiespositioonsa astuva ihminen on yleensä varsin ylpeä nimityksestään. Mieli on täynnä odotusta ja tulevaisuuteen suunnattuja ajatuksia hyvästä esimiestyöstä. Mutta arki voi tuoda mukanaan ison kasan pettymyksiä.

Psyconin tutkimusjohtaja Yle Uutisten haastattelussa

Itsenäiset asiantuntijat eivät kaipaa touhottavaa ekstroverttiä esimiehekseen, sanoo Psyconin tutkimusjohtaja Mikael Nederström.

Itsensä johtamisen taito

Tämän päivän työelämä kaipaa itseohjautuvia yksilöitä. Yksi juonne itseohjautuvuudessa on itsensä johtamisen taito – nimenomaan taito: matka, jonka varrella voi aina löytää uusia sävyjä ja näkökulmia, kehittyä ja kasvaa, nauttia iänikuisesta keskeneräisyydestä ja oppimisesta.

Kliseistä kohti konkretiaa

Kaikessa kliseisyydessään rekrytointi-ilmoitukset tulevat kuvanneeksi melko hyvin sitä osaamista, joka nykypäivän verkostomaisessa ja yhteistyöhön perustuvassa työelämässä korostuu. Ehkeivät nämä tylsät kliseet sittenkään ole täysin turhia – tai ainakin ne kuvaavat varsin realistisesti sitä, mitä työelämässä tällä hetkellä janotaan.

Tekoälyä vai aitoa tyhmyyttä?

Tekoäly tunkee nyt joka paikkaan. Vai pitäisikö sanoa ”tekoälyhype”? Puheisiin nähden aika vähän on tapahtunut. Kyse ei ole siitä, etteivätkö oppivat algoritmit olisi tehneet isoja asioita lyhyessä ajassa. Enemmänkin niin päin, että puheet ovat olleet täysin katteettomalla tasolla. Isoja ongelmia on lakaistu maton alle hillittömien odotusten tieltä.

Missä on keskijohdon paikka?

Keskijohto tekee asiantuntijaorganisaatioissa työtään haastavalla paikalla. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, eikä verkostoissaan sukkuloivia asiantuntijoita ole tarkoituksenmukaista johtaa perinteisen kontrollin keinoin. Onko keskijohto johtajuuskulttuurin aktiivisena tekijänä vai sivustakatsojana?