Hyvä henkilöarviointi perustuu aina psykologisten testien käyttöön. Testien laadulla on valtava merkitys sen suhteen, kuinka osuvia rekrytointipäätöksiä lopulta syntyy.
Kiintiöiden on katsottu edistävän yhdenvertaisuutta, mutta tosiasiassa niiden voi sanoa edustavan asenteellista ja lukkiutunutta ajattelutapaa. Oikeaa monimuotoisuutta saadaan aikaan muilla keinoin.
Onko oma perustehtävä tylsää suorittamista, vai tuottaako se merkitystä asiakkaille, kollegoille ja itselle? Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, mitkä asiat ovat merkityksellisiä ja antavat positiivista virtaa, tekemisen iloa sekä hallinnan ja onnistumisen tunnetta.
Hyvän ihmisen syndrooma on jonkinlaista nykyajan imagonhallintaa. Tärkeämpää kuin se, miten asia oikeasti on, on se, miltä se näyttää. Moraalisia irtopisteitä on jaossa paljon. Minkälainen ihminen ne poimii? Mikä tällaista käyttäytymistä motivoi?
Oleellista kulttuurin kehittämisen kannalta on tietoisuus siitä, että kulttuuri muuttuu joka tapauksessa. Tällöin keskeinen kysymys kiteytyy siihen, voimmeko vaikuttaa kulttuurin muuttumisen suuntaan.
Tekoälyssä nähdään sekä ratkaisuja nykyisiin haasteisiin että täysin uusia mahdollisuuksia. Samalla työntekijät ja organisaatiot joutuvat jatkuvasti sopeutumaan uusiin tilanteisiin yhä kiihtyvässä työelämän muutoksessa.
Henkilötietoja käsittelevien organisaatioiden alkuvuosi kului toimeliaasti uutta lainsäädäntöä soveltaessa. Eurooppalainen tietosuoja-asetus (GDPR) laittoi monet miettimään, mistä vanhoista käytännöistä pitää luopua.
Ensimmäiseen esimiespositioonsa astuva ihminen on yleensä varsin ylpeä nimityksestään. Mieli on täynnä odotusta ja tulevaisuuteen suunnattuja ajatuksia hyvästä esimiestyöstä. Mutta arki voi tuoda mukanaan ison kasan pettymyksiä.
