Onnistuneen rekrytoinnin tuotto-odotuksen ja epäonnistuneen rekrytoinnin todellisen tuoton eroja vertaillessa hyvän henkilöarvioinnin hintalappu jää pieneksi.
Harva työelämässä oleva voi välttää ryhmätöitä, sosiaalisia tilaisuuksia tai avokonttoreita. Näyttäisi kuitenkin siltä, että pakkososiaalisuudesta luopumalla työympäristömme toimisi paremmin.
Viime aikoina hyvän johtajan rakennuspalikoita on esitelty julkisuudessa niin paljon, ettei aiheessa ole enää mitään uutta ja mullistavaa. Sen sijaan tärkeää olisi vaihteeksi miettiä, mikä saa johtajan epäonnistumaan. Mistä on huono johtaja tehty?
Nykyinen tiedon määrä on muuttumassa painajaiseksi työntekijälle. Määrä korvaa laadun ja estää tekemästä oikeita johtopäätöksiä. Keskittymisvaikeudet ja työn tuottavuuden romahtaminen ovat suoraa seurausta liiallisesta ärsykeähkystä. Millä sitä vastaan voi taistella?
Jos pitäisi nimetä yksi kysymys, jota asiakkaamme kysyvät eniten, on se juuri tämä. Kliinistä diagnoosia henkilöarviointi ei tarjoa, mutta jotakin asiasta voi silti sanoa.
Jo antiikin aikana tiedettiin, että on hyve tuntea itsensä. Sama ajatus tulee yhä uudelleen esille, kun listataan hyvän johtajan ja esimiehen piirteitä.
Luovuuden mittaaminen ja yleispätevästi määritteleminen on ollut aina vaikeaa. Mittaaminen ja luovuus ovat sanaparina todellinen epäyhtälö. Monelle mittaaminen, analyysi ja rationaalisuus ovat mahdollisimman kaukana luovuudesta.
