Työelämä on murroksessa muun muassa globalisaation, digitalisaation ja väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi, eikä muutokselle ole näkyvissä päätepistettä.
Muutosvoimat luovat monenlaisia paineita työelämään, mutta työnantajan näkökulmasta yksi valtava haaste on tarvittavan osaamisen varmistaminen nyt ja tulevaisuudessa. Tietyillä aloilla ja maantieteellisillä alueilla oikeiden osaajien löytäminen on jo nyt osoittautunut suureksi ongelmaksi, eikä ennustettavissa ole huolettomampia aikoja seuraavien vuosikymmenten aikana.
Muutosjoustavuus ja itseohjautuvuus tärkeitä työelämätaitoja
Tulevaisuuden työntekijälle työelämä näyttäytyy myös vaativana. Näköpiirissä on työurien pirstaloitumista ja erilaisten roolien sekoittumista. Asiantuntijatehtävissä toimiminen vaatii entistä enemmän yrittäjähenkisyyttä ja itseohjautuvuutta. Sen sijaan, että asiantuntijalle riittäisi jonkin tietyn asian hallitseminen erinomaisesti, tulisi nyt yhä enemmän kyetä hallitsemaan erilaisia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyä laajentamaan osaamistaan tarvittaessa yli tehtävärajojen. On oltava avoin oppimaan jatkuvasti uusia asioita toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti.
Odotukset työuraa kohtaan ovat muuttuneet
Nuorelle sukupolvelle on jo melko itsestään selvää, että urapolku poukkoilee yrityksestä ja tehtävästä toiseen. Ajatus pitkästä työurasta yhdessä ja samassa yrityksessä saattaa herättää monissa ahdistustakin. Vaihtoehtoja on paljon, ja jonkin polun valitseminen herättää pohdintoja siitä, mistä kokemuksista ja mahdollisuuksista tietyn valinnan tehneenä jää paitsi. Tulevaisuuden osaajat ovatkin ehkä rohkeampia vaihtamaan suuntaa ja etsimään itselleen sopivia vaihtoehtoja työelämässä.
Kuinka työnantajan ja työntekijän odotukset kohtaavat – vai kohtaavatko ne?
Tulevaisuudessa yksi olennainen kysymys on se, miten työnantajien ja työntekijöiden toiveet kohtaavat työelämässä. Enää vaatimuksia ei nimittäin tässä suhteessa aseta ainoastaan työnantaja, vaan myös työntekijöillä on omat odotuksensa ja toiveensa. Suuren ja hieman kankeasti toimivan organisaation tai vanhoihin toimintatapoihin juurtuneen keskisuuren yrityksen on haasteellista vastata yrittäjähenkisyyteen kasvaneen, suoraviivaisen ja nopealiikkeisen työntekijän tarpeisiin.
Tulevaisuuden tekijöitä eivät luultavasti erityisemmin houkuttele hierarkkiset organisaatiorakenteet tai nopeaan reagointiin taipumattomat prosessit. Vakaa ura ja toimeentulo saattaisi edelleen kiinnostaa monia osaajia, mutta kyseenalaista on, kuinka uskottavasti yritykset voivat tällaisia mahdollisuuksia tarjota jatkuvan muutoksen aikakaudella. Vakituinen työ ei ehkä kuulosta enää työntekijän korviin yhtä varmalta kuin ennen, kun maailman ja työelämän muutokset ovat vaikeasti ennustettavissa ja organisaatiomuutokset ovat yrityksissä lähes arkipäivää. Työnantajien onkin entistä avoimemmin pohdittava niitä keinoja, joilla osaajia tulevaisuudessa houkutellaan.
Työntekijäkokemus on työnantajakuvan kannalta keskeisin elementti
Osaajia kiinnostavat tietysti eniten ne yritykset, joilla on hyvä työnantajakuva. Työntekijäkokemus puolestaan on yksi keskeisimmistä tekijöistä työnantajakuvan kannalta. Yritykset eivät toimi enää omassa suljetussa todellisuudessaan vaan verkottuneessa maailmassa, jossa sosiaalinen media mahdollistaa nopean ja läpinäkyvän tiedon jakamisen. Aikaisempaan verrattuna nykyään on vaivatonta saada tietoa siitä, millaista eri yrityksissä on työskennellä. Ei auta, vaikka työpaikkailmoitukseen kirjoittaisi kauniita lauseita mahtavasta kulttuurista ja kiinnostavista työtehtävistä, jos sosiaaliset verkostot kertovat toista. Yritykset, joiden työntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä ja työnantajaansa, vetävät puoleensa myös uusia huippuosaajia.
Millaisista elementeistä hyvä työntekijäkokemus sitten rakentuu? Tässä muutamia asioita, joihin ainakin kannattaisi kiinnittää huomiota.
Yhteisöllinen kulttuuri
Yrityskulttuurin merkitys on suuri työntekijäkokemuksen näkökulmasta – eikä ihme, kukapa ei haluaisi olla töissä yrityksessä, jossa on mukavat kollegat ja yhteisöllinen ilmapiiri. Työyhteisöltä toivotaan usein avointa ja osallistavaa toimintakulttuuria, jossa tulee aidosti kuulluksi ja pääsee vaikuttamaan. Kokemus siitä, että omalla näkemyksellä on merkitystä, vahvistaa myönteistä työntekijäkokemusta.
Työkulttuuriin liittyvät työyhteisön lisäksi myös toimintatavat ja työvälineet. Hankalat ja jähmeät prosessit koetaan helposti raskaiksi ja turhauttaviksi. Työn tekemisen sujuvuus ja vaivattomuus lisää työviihtyvyyttä ja sitä kautta myös tehostaa toimintaa. Kulttuuriltaan innovatiivinen ja kokeilunhaluinen yritys kiinnostaa kehittämishaluisia osaajia.
Mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen
Yksilön kannalta olennainen asia on tulevaisuuden työelämässä se, että hän pitää huolta omasta osaamispääomastaan. Tulevaisuuden osaajat haluavat kehittyä ja vahvistaa osaamistaan jatkuvasti ja arvostavat siksi työnantajaa, joka mahdollistaa uuden oppimisen.
Työn merkityksellisyys
Kysymykseen siitä, mikä työstä tekee merkityksellistä, on olemassa varmasti yhtä monta vastausta kuin vastaajaakin. Toisille se voi tarkoittaa sitä merkitystä, mitä yritys toiminnallaan tuottaa yhteiskunnallisella tasolla, ja toisille merkityksen kokemukset palautuvat esimerkiksi päivittäisiin kohtaamisiin työpaikalla. Useimmiten työntekijät kuitenkin toivovat työn tarjoavan mahdollisuuden toteuttaa itseään, ja lisäksi työllä halutaan saada aikaan jotain hyvää. Työnantajan kannattaa tehdä näkyväksi se, mikä on työntekijän työn merkitys yhteiselle päämäärälle. Työn merkityksellisyyden kokemusta nimittäin vahvistaa ymmärrys oman työn arvosta ja merkityksestä työyhteisölle, asiakkaalle ja muille sidosryhmille (Deloitte 2019).
Työn joustavuus
Työelämä vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän joustavuutta niin työntekijöiltä kuin työnantajaltakin. Perinteinen toimistoaikoina tapahtuva työ ei enää palvele työnantajan tarpeita samalla tavalla kuin ennen, kun työtä tehdään globaalisti ja projektiluonteisesti. Toisaalta työntekijät odottavat työn olevan joustavaa niin työajan kuin paikankin suhteen. Joustavat työmahdollisuudet tuovat työntekijän toivomaa vapautta ja mahdollisuuden hallita omaa työtään. Samalla työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on sujuvampaa.
Työntekijäkokemuksesta puhutaan paljon, ja monet yritykset ovatkin jo lähteneet aktiivisesti sitä kehittämään. Näyttäisi siltä, että työntekijäkokemus on tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä kilpailueduista houkutellessa uusia osaajia. Haluaisinkin rohkaista työnantajia kyseenalaistamaan omia toimintatapojaan ja aidosti pohtimaan yrityskulttuuria työntekijäkokemuksen näkökulmasta. Työntekijöiden odotukset työn tekemistä ja työnantajaa kohtaan muuttuvat maailman muutosten myötä, mikä tarkoittaa sitä, että myös työn tekemisen tapojen on muututtava.
Lähteet:
- Deloitte Insights (2019). 2019 Deloitte Global Human Capital Trends.
- Työ- ja elinkeinoministeriö (2019). Työ- ja elinkeinoministeriön näkemys Suomen työmarkkinoista: Työmarkkinoiden nykytila, kehitysnäkymät ja tavoitetila. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:4.
