Työstä palautumisesta puhutaan nyt paljon, eikä suotta. Korona-arjessa raja työn ja vapaan välillä saattaa olla jossain määrin hämärtynyt kuukausien saatossa. Toisaalta moni tietotyöläinen saattaa kokea haastavaksi (koronaa tai ei) irrottautua ajatustyöstä, joka liittyy esimerkiksi pitkäjänteisempään kehitystyöhön.
“Hyvän” määrittely on yleensä vaikeaa. Näin on ollut myös henkilöarvioinnin kohdalla. Mutta ei ole kauaa, sillä uusi ISO-standardi aikoo korjata tilanteen.
Viime aikoina somessa on yleistynyt hyvän ihmisen syndrooma. Kovaääninen omien arvojen toitottaminen – hyvesignalointi – kätkee taustalleen vähemmän aurinkoisen puolen ihmisyydestä.
Quo vadis? Minne menet? Vaikuttavatko työpolkusi ratkaisuihin lähinnä ulkoiset tekijät, toisten toiveet ja odotukset vai ajopuuteoria? Uravalmennus tukee yksilöä ja organisaatiota uramuutoksissa sekä tulevan työpolun kartoituksessa.
Johtaminen on yhä enemmän yhteisölaji, jossa monitahoisia ongelmia ei ratkota yksin, vaan yhdessä johdettavien kanssa. Tarvitaan osallisuutta ja yhdessä ajattelua – mutta miten?
Nykytilanteen myötä suurin osa työntekijöistä ympäri Suomea ja maailmaa on siirtynyt työskentelemään etätöihin kotiin. Tämä on suuri muutos monissa organisaatioissa ja haastaa perinteiset mallit työntekoon ja läsnäoloon.
Psyconissa on aloittanut hiljattain puolenkymmentä uutta konsulttia, joista lähes kaikki ovat aiemmin olleet meillä töissä. Tämä Nuorten Ammattilaisten Klubi (eli NAKkisakki) ei tyytynyt perehdytyksen osallistujiksi, vaan otti ohjat käsiinsä ja ryhtyi perehtymään itseohjautuvasti.
Minkälainen on työpaikan vaarallisin sählääjä? Yksi selitys löytyy persoonallisuudesta. Sähläämisen takaa löytyy usein mielenkiintoinen psykologinen profiili.
