On aika katsoa persoonallisuustestejä uusin silmin ja ymmärtää niiden todellinen arvo rekrytoinnissa ja työelämässä. Käytännön kokemukset ja tutkimukset osoittavat, että hyvin toteutettu persoonallisuustesti voi osaavissa käsissä olla korvaamaton työkalu.
Mikä on organisaatiomme ihmiskäsitys? Uskommeko, että ihmiset ovat lähtökohtaisesti vastuullisia ja kehittymiskykyisiä, vai nähdäänkö heidät ensisijaisesti kontrollia ja ohjausta tarvitsevina resursseina? Tämä ei ole pelkästään filosofinen pohdinta, vaan perusoletus, joka vaikuttaa kaikkeen johtamisesta työnantajabrändiin asti.
Viisi vuotta sitten valtioneuvoston julistama poikkeustila sulki toimistot ja siirsi työntekijät keittiönpöytien ääreen. Nyt viisi vuotta myöhemmin jokaisessa työyhteisössä tulisi kiinnittää huomiota kolmeen keskeiseen asiaan.
On väitetty, että etätyö heikentää luovuutta, tappaa innovatiivisuuden ja hajottaa tiimejä. Kuitenkin tutkimukset ja työelämän arki kertovat toisenlaista tarinaa: ongelma ei ole etätyössä itsessään, vaan siitä, miten sitä johdetaan.
Hyvä rekrytointi-ilmoitus on rekrytoinnin salainen ase. Varmista, että tekstisi puhuttelee oikeaa kohderyhmää, erottuu joukosta ja houkuttelee parhaat osaajat. Lue vinkkimme vaikuttavan ilmoituksen laatimiseen!
Oman potentiaalin sanoittaminen voi monesti tuntua haastavalta ja työläältä tehtävältä. Se on kuitenkin arvokas ja hyödyllinen taito, jota voi harjoitella. Olitpa sitten työnhakija, opiskelija tai jo kokeneempi osaaja, vahvuuksiesi selkeä sanoittaminen voi avata paljon ovia.
Työkulttuurilla viitataan usein siihen, ”miten asiat meillä tavataan tehdä”, jaettuihin arvoihin ja käytäntöihin. Silti monikaan organisaatio ei välttämättä osaa nimetä, että mikä heidän työkulttuurissaan on leimallista tai miten henkilöstö kokoee kulttuurin.
Mielenterveyden ongelmat vaikuttavat olevan uusi kansantauti ja modernin työntekijän yleisin työtapaturma. Työuupumukselle altistavat erityisesti työn vaatimukset, kuten työn määrällinen kuormittavuus ja kiire, mutta jossain määrin myös yksilölliset tekijät voivat olla yhteydessä työuupumusoireiluun.
Erilaiset työ- ja johtamisorientaatiot tuovat törmäyksiä arkeen, mikäli niitä ei tunnisteta tai sanoiteta. Toisaalta erilaiset orientaatiot ovat yhteisön voimavara, joka mahdollistaa parhaimmillaan vahvuuksien kohdennetun hyödyntämisen ja asioiden monipuolisen tarkastelun.
Kun maailmassa tapahtuu vaikeasti käsitettäviä, epävarmuutta synnyttäviä asioita, ihmisten tulevaisuususko voi olla koetuksella. Minkälaista johtajuutta tarvitaan ympäristössä, joka tuottaa jatkuvia yllätyksiä? Ketä me haluamme seurata, kun kriisi on lähellä tai päällä?
