Mielenterveyden ongelmat vaikuttavat olevan uusi kansantauti ja modernin työntekijän yleisin työtapaturma. Työuupumukselle altistavat erityisesti työn vaatimukset, kuten työn määrällinen kuormittavuus ja kiire, mutta jossain määrin myös yksilölliset tekijät voivat olla yhteydessä työuupumusoireiluun.
Erilaiset työ- ja johtamisorientaatiot tuovat törmäyksiä arkeen, mikäli niitä ei tunnisteta tai sanoiteta. Toisaalta erilaiset orientaatiot ovat yhteisön voimavara, joka mahdollistaa parhaimmillaan vahvuuksien kohdennetun hyödyntämisen ja asioiden monipuolisen tarkastelun.
Kun maailmassa tapahtuu vaikeasti käsitettäviä, epävarmuutta synnyttäviä asioita, ihmisten tulevaisuususko voi olla koetuksella. Minkälaista johtajuutta tarvitaan ympäristössä, joka tuottaa jatkuvia yllätyksiä? Ketä me haluamme seurata, kun kriisi on lähellä tai päällä?
Vastuullinen rekrytointi ei toteudu pelkästään organisaation toimintamallien pohjalta. Myös yksittäinen esihenkilö vaikuttaa monin tavoin vastuullisuuden toteutumiseen omissa rekrytoinneissaan.
Sekä johdettavilla että johtajalla tulee olla kykyä ymmärtää organisaation kulttuuriset vaikutussuhteet, jotta tasapainoilu yksilön autonomisuuden ja yhteisöllisen toiminnan välillä onnistuisi. Asiantuntijayhteisö elää elämäänsä kolmella tasolla.
Tehtäväanalyysi on psykologisen henkilöarvioinnin selkäranka. Siihen panostettu aika maksaa itsensä takaisin rekrytointiprosessin kaikissa vaiheissa niin työpaikkailmoitusta laadittaessa, ehdokkaita haastatellessa kuin arviointimenetelmien valinnassa ja tulosten analysoinnissa.
Laskennallisten ennustusmallien rajat tulevat vastaan, kun arvioitava ilmiö monimutkaistuu ja ennakoimattomien tapahtumien mahdollisuus kasvaa. Näihin ”sumeisiin ongelmiin” parhaan ratkaisun voi yllättäen tarjota intuitio.
Tekoälyhypeä tulee nyt joka tuutista. Osa lupauksista on ihan oikeutettuja. Mutta pelkkien datamallien käyttäminen voi johtaa isoihin ongelmiin, jos tehdään kriittisiä päätöksiä. Se muistuttaa enemmän kalkkunan kuin reaalimaailman ennustamista.
Aikamme ilmiöt haastavat meitä ja samalla paljastavat organisaatiokulttuurin tilan, kuinka vahvaa tai pinnallista se oikeasti on. Miten tietoisesti johdettua kulttuurin rakentaminen ja kehittäminen on omassa organisaatiossasi, vai onko kulttuuri jotenkin vain kehkeytynyt sellaiseksi kuin se on?
Johtamiskohtaamisissa tuotetaan erilaisia näkökulmia, luodaan asioille merkityksiä ja opitaan toisistamme sekä ympäröivästä kontekstista. Johtamiskohtaaminen siis jalostaa yhteistä ymmärrystä ja selkeyttää tekemistä – tai lisää jännitteitä, laskee motivaatiota ja tuottaa väärinymmärryksiä.
