Torstaina 10. lokakuuta vietetään vuosittaista kansainvälistä mielenterveyspäivää. Tämän vuoden kampanjan kantavana teemana on ”It is Time to Prioritize Mental Health in the Workplace” – mielenterveyden priorisointi työelämässä (The World Federation for Mental Health, 2024). Mielenterveyspäivän tarkoituksena on kiinnittää laajaa huomiota ruohonjuuritasolta lähteviin mielenterveyttä tukeviin tekoihin niin yksilöiden, yhteisöjen kuin organisaatioiden parissa.
Mielenterveyden haasteet koskettavat suurella todennäköisyydellä jossain kohtaa elämänkulkua meistä jokaista, joko itseemme tai lähimpäämme kohdistuen. Ilmiö on merkittävä yksittäisten ihmisten arjessa, mutta myös kansallisella tasolla. Kansaneläkelaitoksen (2024) mukaan mielenterveysongelmat veivät ennätysmäärän ihmisiä, yli 100 000, sairauspäivärahalle vuonna 2023. Mielenterveyden ongelmat vaikuttavatkin olevan uusi kansantauti ja modernin työntekijän yleisin työtapaturma – ne ovat nykyään yleisin syy pitkille sairauspoissaoloille.
Yhä useampi uupuu työssään. Työuupumuksen ilmiasuja lienee yhtä monta kuin uupunuttakin, mutta yhdistävinä, yleisinä oireina voidaan nähdä tutkimusten perusteella uupumusasteinen väsymys, kyynisyys ja ammatillisen itsetunnon lasku (Maslach, 1982). Työuupumus voi ilmetä joinakin näistä oireista tai niiden yhdistelmänä sekä olla eriasteista lievästä vakavaan. Tyypillistä on kokemus olemisen onttoudesta, ilottomuudesta ja pitäisi-ajatusten sävyttämästä suorittamisesta, josta uupuu kokemus omasta kontrollista ja mielihyvästä.
Työuupumukseen vaikuttavat niin ulkoiset kuin sisäisetkin tekijät
Työuupumus juontaa juurensa työn vaatimusten ja voimavarojen epätasapainoon. Yksittäiset kuormittavat työtilanteet eivät välttämättä vaikuta hyvinvointiin haitallisesti, jos niiden ratkaisemista ja yleistä jaksamista tukee riittävä määrä voimavaroja. Työuupumukselle altistavat erityisesti työn vaatimukset, kuten työn määrällinen kuormittavuus ja kiire, jatkuvat keskeytykset sekä rooli- ja tavoiteristiriidat. Tällaisten ympäristö- ja tilannetekijöiden rinnalla jossain määrin myös yksilölliset tekijät, kuten persoonallisuuspiirteistä neuroottisuus ja minäpystyvyyden kokemus, voivat olla yhteydessä työuupumusoireiluun. Vaikuttimet tulevat siis sekä itsen ympäriltä että sisältä: esimerkiksi herkkyys kokea kielteisiä tunteita, kuten murehtia ja huolestua, voi vaikuttaa siihen, miten yksilö tulkitsee ympäristöään ja sieltä tulevia haasteita. (Bakker & Demerouti, 2014.)
Työkalupakissa tulisi olla riittävästi erilaisia uupumukselta suojaavia ja samalla työn imua lisääviä voimavaroja. Tutkitusti työuupumukselta suojaavat muun muassa esihenkilöltä ja kollegoilta saatu tuki, työroolien ja -tavoitteiden selkeys, vaikutusmahdollisuudet sekä palaute ja arvostus. Työyhteisön rakennetta ja kulttuuria voidaan siis tietoisesti kehittää sellaisiksi, että ne luovat pohjaa hyvinvoinnille ja lisääntyneelle työn imulle – sekä vähemmälle työuupumukselle.
Vahvista mielen hyvinvointia pienillä teoilla
Miten voisimme pienillä omilla teoillamme arjessa vahvistaa sekä omaa että toisten mielenterveyttä? Tutkitusti muun muassa tietoisuustaidot, kiitollisuus sekä autonomian kokemukset edistävät hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä. Nämä ovat kustannustehokkaita, nopeasti saatavilla olevia keinoja vahvistaa omaa jaksamista.
Hengitä ja helli hermostoa – sulje silmät, keskity muutaman kerran ottamaan päivän syvin sisäänhengitys ja kaikesta kiireestä sulattava, pitkä uloshengitys. Tietoinen uloshengitykseen keskittyminen aktivoi palautumisesta vastaavaa parasympaattista hermostoa. Hengitys on hyvä keino tuoda ajatukset to do listoista tähän hetkeen, sillä et voi hengittää huomista, vaan ainoastaan tätä hetkeä varten.
Hallitse ja hellitä – pyri kiinnittämään huomio siihen, mihin voit vaikuttaa. Priorisoi ja hahmottele esimerkiksi yhdessä esihenkilön tai kollegan kanssa, mikä on juuri nyt kaikista tärkeintä. Hellitä kontrollista tilanteissa, joissa eteenpäin pääsemiseksi on viisaampaa esimerkiksi pyytää apua.
Huomaa hyvä – kiitollisuuden tietoinen harjoittaminen on tutkitusti yhteydessä tyytyväisyyteen ja hyvinvointiin. Mitä jos tänään päättäisit työpäiväsi miettimällä, mitä sait aikaiseksi ja mistä sait aivan erityistä iloa? Mihin olet itse juuri nyt kaikkein tyytyväisin?
Nosta rohkeasti keskusteluun myös vaikeat teemat
Hakemalla itse rohkeasti tukea ja toisaalta ottamalla läheiseen kohdistuvaa huolta aktiivisesti puheeksi voimme jokainen osaltamme rakentaa organisaatiokulttuuria, jossa kukaan ei jää yksin ja jossa on psykologisesti turvallista osoittaa haavoittuvaisuutta. Puheeksi ottaminen voi olla jännittävä tilanne, jota ei kuitenkaan kannata vältellä. Parhaimmillaan sillä voi olla merkittävä positiivinen sosiaalinen ja psykologinen vaikutus; voimme auttaa ja tulla autetuiksi.
Kysy – Ota rohkeasti puheeksi, jos epäilet läheiselläsi tai kollegallasi olevan jaksamishaasteita. Vältä syyttelevää tai arvostelevaa viestintää. Keskity ottamaan asia puheeksi konkreettiseen, sinusta itsestäsi lähtevään huomioon fokusoituen, mahdollisimman neutraalisti ja avoimuuteen kannustaen. Esimerkiksi näin: ”Hei, panin merkille, ettet tiimipalaverissa kertonut kuulumisiasi ollenkaan ja vaikutit olevan omissa maailmoissasi. Mitä sinulla on meneillään ja miten voit tänään?”
Kuuntele – Ota rauhallinen, aktiivisesti kuunteleva ote, kun keskustelukumppani jakaa kuulumisiaan ja tuntojaan. Voit osoittaa validaatiota, rauhallista ja hyväksyvää kerronnan vastaanottamista. Kiireetön, tietoinen ja läsnä oleva sosiaalinen tuki auttaa kulkemaan vaikean tunnetilan läpi.
Kannattele – Vältä ryntäämästä ratkaisuihin, sillä ne harvoin helpottavat toisen oloa, vaan päinvastoin, saattavat jopa heikentää nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemusta. Voit sen sijaan kannatella vaikeassa tilanteessa selviämistä ja uudelleen suuntautumista esimerkiksi kysymällä, mistä henkilö on saanut voimaa kestää tilannetta, millaista tukea hän itse toivoisi saavansa ja mitä hän juuri nyt kaipaisi. Siten voit auttaa esimerkiksi oikeanlaisen jatkoavun piiriin, jos henkilö itse sitä toivoo.
Miten sinä voisit tehdä hyvää itsellesi ja toisille tänään?
Jos haluat arvioida palautumisen tarvettasi ja kehittää keinoja jaksamisesi vahvistamiseen, tutustu Psyconin kehittämään Palautumiskompassiin alta.
Lähteet
Bakker,A., Demerouti, E. & Sanz-Vergel, A. (2014). Burnout and Work Engament: The jd-r Approach. The Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior 2014, 1:389-411. DOI 10.1146/annurev-orgpsych-031413-091235
Kansaneläkelaitos (2024) Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023
Maslach, C. (1982). Understanding Burnout: Definitional Issues in Analyzing a Complex Phenomenon. In W. S. Paine (Ed.), Job Stress and Burnout (pp. 29-40). SAGE Publications.
Työterveyslaitos (2014), Stressi ja työuupumus
The World Federation for Mental Health, WFMH Global Campaign 2024