Reilu vuosi sitten sain rahoituksen post doc -tutkimukselle Työsuojelurahastolta. Aiheena oli turvallisen käyttäytymisen ennustaminen psykologisella henkilöarvioinnilla. Tulokset ovat nyt valmiita. Ei liene liioittelua sanoa, että ne ovat erittäin mielenkiintoisia.
Turvallisen työkäyttäytymisen ennustamisesta on tehty aikaisemminkin tutkimusta, jopa muutama meta-analyysi. Isoilla otoksilla tietyt persoonallisuuspiirteet näyttävät nousevan toistuvasti esiin. Varsinkin tunnollisuus on piirre, joka melkein aina ennustaa turvallista työkäyttäytymistä.
Laajat yhteenvetotutkimukset ovat hyvä alku projektille, mutta ne usein niputtavat valtavasti erilaisia tuloksia yhteen. Kokonaisuus on helposti niin laaja, että mielenkiintoiset detaljit keskiarvoistuvat kohinaan. Mikään ei kerro sitä, kuinka nimenomaan Psyconin menetelmillä ja omilla asiakkaillamme voidaan arviointia tehdä.
Tämän puutteen korjaamiseksi aloitettiin projekti, jossa tutkittiin, voidaanko Psyconin henkilöarviointitesteillä ennustaa turvallista työkäyttäytymistä ja mitkä piirteet sieltä pomppaavat esiin.
Aikaisemman tutkimuksen hypoteesit
Alkuvaiheen nojatuolityö oli sinänsä helppoa. Tutkimuskysymys oli ytimekkäästi se, voidaanko psykologisilla testeillä ennustaa turvallista työkäyttäytymistä, ja jos voidaan, mitkä piirteet sitä ennustavat parhaiten.
Muutama hypoteesikin saatiin aikaan. Tunnollisuus tulisi epäilemättä olemaan vahva selittäjä, mutta entä muut persoonallisuuspiirteet? Olisiko henkilön älykkyydellä vaikutusta asiaan? Näiden kysymysten osalta aikaisempi tutkimus ei hirveästi tarjonnut apua.
Tiettyjä mielenkiintoisia tuloksia kirjallisuudesta kyllä löytyi, mutta kokemus on osoittanut, että sellaisten yleistettävyys on vähän niin ja näin. Kun yksi palikka käytetyissä psykologisissa testeissä tai henkilön toimenkuvassa muuttuu, saattaa muuttua koko lopputulos. Siksi kovin jykeviä hypoteeseja ei asetettu.
Varsinaista tutkimusta varten oli tarkoitus kerätä valituilta asiakkailtamme seurantadata, jota sitten verrattaisiin henkilöarvioinnissa saatuihin testituloksiin. Tämä osoittautui oletettua hankalammaksi, kun korona ei hellittänyt.
Upea otos
Lähes aina vaikein asia tutkimuksessa on löytää riittävän hyvä ja kattava otos. Tässä tapauksessa tavoite oli saada seurantaan mukaan yli sata ihmistä, jotka nimenomaan toimisivat sellaisessa ammatissa, jossa turvallinen käyttäytyminen on kaiken A ja O. Kiirekin oli kova, sillä seurantatutkimuksessa vuosi on todella lyhyt aika.
Metsä Groupin ja Tampereen Ratikan upealla avulla homma heilahti sitten viimeinkin eteenpäin. Koronan uusintakierros näytti aluksi pahalta, mutta data saatiin kuin saatiinkin kasaan. Loppujen lopuksi otokseen saatiin 132 ihmistä, joista 88 tuli Metsä Groupilta ja 44 Tampereen Ratikalta. Saldo oli siis vielä parempi kuin mitä tavoitteeksi laitettiin! Kaikista otokseen tulleista henkilöistä saatiin kattava seurantadata, joka yhdistettiin omiin testituloksiimme.
Metsä Groupin tutkittavat olivat tuotannon työntekijöitä, Tampereen Ratikan taas ratikkakuskeja. Käytännössä siis mukaan valitut henkilöt olivat – ainakin näennäisesti – hyvin erilaisissa rooleissa, mutta molemmissa hommissa turvallisuus on yksi tärkeimmistä asioista
Paljon muutakin kuin tunnollisuus
Tulokset olivatkin sitten harvinaisen monipuolisia. Hirveän yllättävää ei ollut se, että tunnollisuus oli vahvassa yhteydessä turvalliseen käyttäytymiseen. Yhteys oli jopa hiukan odotettua isompi ottaen huomioon jo varsin vahvasti valikoituneen otoksen.
Myös narsistiset piirteet, impulsiivisuus sekä luova tarve olivat yhteydessä turvalliseen käyttäytymiseen, joskin käänteisesti. Mitä enemmän näitä piirteitä ihmisellä oli, sitä enemmän hän teki virheitä ja käyttäytyi vähemmän turvallisesti.
Yhteydet näkyivät siitä huolimatta, että tämä valikoitunut joukko käyttäytyi harvinaisen turvallisesti. Monet turvallisuuspoikkeamat olivat erittäin pieniä. Muunlaisessa, työelämän keskiarvoa edustavassa joukossa, yhteys olisi ollut taatusti vielä huomattavasti selvempi.
Kenties yllättävin löytö liittyi kielelliseen älykkyyteen. Sen yhteys turvallisuuteen oli itsessään lähellä nollaa. Mutta kun katsottiin sitä yhdessä persoonallisuuden kanssa, kuva muuttui täysin.
Älykkyys vaikutti siihen, kuinka esimerkiksi tunnollisuus tai impulsiivisuus näkyivät käyttäytymisen turvallisuudessa: se nimittäin korosti molempien piirteiden vaikutusta.
Kaikkein älykkäimmät ja tunnollisimmat olivat kaikkein turvallisimpia työntekijöitä. Ja vastaavasti kaikkein impulsiivisimmat ja älykkäimmät olivat kaikkein vähiten turvallisia henkilöitä. Eli älykkyys näytti voimistavan niitä yhteyksiä, jotka jo valmiiksi ovat persoonallisuuden ja turvallisen toiminnan välillä.
Entä muualla?
Nyt mukaan tulleet organisaatiot olivat hyvin luontevia valintoja turvallisuuskäyttäytymisen tutkimiseen. Mutta ei ole mitään syytä olettaa, että samoilla seikoilla ei olisi merkitystä myös muualla – myös sellaisissa paikoissa, joissa ilmiö ei olisi niin itsestään selvä.
Kyberturvallisuus on juuri tällä hetkellä hyvinkin relevantti asia. Sitä kautta on helppo ajatella, että tietynlainen vastuullisuus ja oma-aloitteisuus turvallisuuskysymyksissä ovat tärkeitä piirteitä melkeinpä missä tahansa työssä.
Myös terveydenhuoltoalalla hoitovirheet tuottavat vuosittain valtavan määrän kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Oikeaan osuvilla rekrytoinneilla ja hyvin kohdennetuilla kehittämisohjelmilla ainakin osa niistä olisi mahdollista välttää.
Jatkossa olisikin tarkoitus tutkia, miten nyt löydetyt asiat pätevät muunlaisessa ympäristössä. Jos tällaiseen tutkimukseen osallistuminen kiinnostaa, ota rohkeasti allekirjoittaneeseen yhteyttä!
