Tekoäly on hyvä renki, isännäksi tarvitaan ihminen

18.02.2019
Jaa

Psyconin 65-vuotisjuhlassa vieraillut Inma Martinez avasi näkymiä digitalisaation ja koneoppimisen tulevaisuuteen: ”Tekoäly ei merkitse robottien vallankaappausta vaan inhimillisen osaamisen uutta esiinnousua.”

Psycon kutsui Vanhalla Ylioppilastalolla järjestämänsä juhlan pääpuhujaksi Inma Martinezin, joka tunnetaan pitkästä ja monipuolisesta urastaan tekoälyn tutkijana ja kehittäjänä. Hän on työskennellyt mm. Nokialle, Applelle, HP:lle, IBM:lle ja LG:lle sekä toiminut alan opettajana, sarjayrittäjänä ja EU:n neuvonantajana. Tätä energistä persoonaa kuvaakin hyvin bisnesjulkaisu Fast Companyn antama lempinimi ”Firestarter”.

Miksi lähdimme viidakosta?

Ihmiset ovat hämmentyneitä siitä, kuinka vahvasti ja nopeasti teknologia muuttaa maailmaa. Mitä meille ihmisille tapahtuu? Korvaavatko robotit meidät tarpeettomina? Inma Martinez huomauttaa, että näiden kysymysten keskellä unohdetaan inhimilliset vahvuudet, jotka erottavat meidät ratkaisevasti tekoälystä ja koneista.

”Eläimistä ainoana ihmislajin kasvuun kuuluu teini-ikä, jolloin keskitymme kehittämään henkisiä kykyjämme. Tämä on perustana uteliaisuudelle ja mielikuvitukselle, jotka johdattivat meidät aikanaan pois viidakosta. Halusimme malttamattomasti tietää, mitä seuraavan metsän, vuoren ja meren takana on. Halusimme ymmärtää maailmaa paremmin – ja pian myös tehdä asioita paremmin”, kiteyttää Martinez.

Inhimillisen ajattelun ainutlaatuisuus

Tämän kehityksen tulosta on myös tekoäly, joka on oma luomuksemme ja työkalumme – ei mikään ulkopuolinen, meitä uhkaava voima. Tekoälyn ensiaskeleet otettiin varhain 1950-luvulla yksinkertaisen data-analytiikan parissa. Nykyään koneet suorittavat jo itsenäisesti antamiamme tehtäviä sekä ihmisaivojen ulottumattomissa olevia jättimäisiä laskutoimituksia.

”Tekoälyä kehitetään kiihtyvällä tahdilla. Mutta mitä syvemmälle tässä työssä pääsemme, sitä paremmin tunnistamme myös oman erityisyytemme, jota edustavat tunneäly, luovuus, taito lukea asioita rivien välistä sekä kyky omaksua ja välittää kollektiivista hiljaista tietoamme. Näillä elintärkeillä alueilla olemme koneisiin nähden ylivoimaisia. Ja siksi tekoälyn tulevaisuus ei merkitse robottien ylivaltaa vaan päinvastoin inhimillisen ajattelun, tiedon ja osaamisen uutta esiinnousua”, julistaa Martinez.

Teknologian eettiset haasteet

Kehitys synnyttää aina uusia eettisiä kysymyksiä, joiden ratkaisemiseen tarvitaan nimenomaan inhimillistä osaamista. EU:n konsulttina GDPR-direktiivien parissa työskennellyt Martinez mainitsee huolestuttavia verkkomaailman ongelmia, joihin kaivataan uutta lainsäädäntöä ja valvontaa.

”Markkinoinnin suostuttelukeinoina käytetään kohdennettuja sisältöjä, jolloin saatetaan hyödyntää vastuuttomasti yksilön henkilökohtaisia heikkouksia ja riippuvuuksia. Profilointi voi näkyä myös rekrytoinnissa syrjintänä ja luokitteluna, jonka kohteeksi verkkokävijä ei edes ymmärrä joutuneensa”, toteaa Martinez.

Tulevaisuuden tärkeimmät ongelmat ovat nimenomaan eettisiä eivätkä teknisiä, Martinez peräänkuuluttaakin yrityksiltä ja markkinoijilta vastuullisuutta: ”Koneet eivät kykene abstraktiin ajatteluun tai valitsemaan ‘hyvän’ ja ‘pahan’ välillä. Siksi meidän ihmisten täytyy varmistaa, että käytämme niitä oikealla tavalla: yhteisen elämämme parantamiseen.”

Kohti uusia sukupolvia

Voimakkaimmin teknologian ja maailman muutokset koskettavat luonnollisesti nuoria, jotka ovat nyt vasta tulossa työelämään. He tuovat mukanaan uutta osaamista, mutta myös omat ajattelutapansa ja odotuksensa.

Martinez kehottaa työnantajia ottamaan huomioon uusien sukupolvien erityispiirteet. Nuorimpaan Z-sukupolveen hän suhtautuu toiveikkaasti: ”Nämä nuoret välittävät maailman ongelmista, eläinten oikeuksista ja planeetan tulevaisuudesta enemmän kuin kukaan. He haluavat tehdä asioita paremmin ja kaipaavat mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Siksi he odottavat työelämässäkin kohtaavansa aitoja suunnannäyttäjiä ja esikuvia. Olkaamme sitä heille!”

Teksti: Harde Kovasiipi/Mera