Liian monella on vielä sellainen käsitys, että rekrytointi on vain HR:n näpertelyä. Vähintään yhtä moni kuvittelee, että tavallisella työhaastattelulla päästään ihan hyvään lopputulokseen, kun sen tekee asiantuntija.
Molemmat väärin. Yhdenkin väärän rekrytoinnin kustannusvaikutus on valtava. Niin valtava, että osaajia valitessa kannattaa käyttää jotain ihan muuta kuin mutulla tehtyä haastattelua.
Jos näiden löytöjen merkitys aidosti tajuttaisiin, näkyisi se välittömästi aika monen yrityksen viivan alla.
Seurantatutkimus: tapaus Metsä Group
Teimme yhdessä Metsä Groupin kanssa laajan seurantatutkimuksen sen selvittämiseksi, kuinka paljon Psyconin henkilöarvioinnilla syntyy virheitä. Seurannan aikana Metsä Groupille rekrytoitiin Psyconin kautta yhteensä 98 henkilöä, joista jokainen kävi henkilöarvioinnissa.
Menestyivätkö valitut työtehtävissään?
Tutkimme yhdessä asiakkaan kanssa sitä, kuinka hyvin henkilöarvioinnista saatu suositus ennusti toteutunutta työmenestymistä. Aluksi keräsimme normaaliin tapaan rekrytoitujen ihmisten esimiehiltä numeerisen suoritusarvion siitä, kuinka hyvin henkilöt olivat menestyneet. Sen jälkeen syvensimme datasta saatua kuvaa: Asiakkaan oma HR haastatteli vielä kaikkien rekrytoitujen esimiehet. Pyysimme myös rekrytoituja itse kertomaan omat näkemyksensä siitä, kuinka työ oli sujunut. Tämä tehtiin noin puoli vuotta työsuhteen aloittamisen jälkeen.
Ennustiko henkilöarviointi mitään?
Dataa kerättiin siis poikkeuksellisen suuri määrä ja useammalla eri menetelmällä. Sivutuotteena aiheesta syntyi myös psykologian pro gradu -tutkielma, josta kuullaan lähiviikkoina lisää.
Mikä sitten oli lopputulos? Rekrytoituja oli 98, joista 97:n työmenestys onnistuttiin ennustamaan täsmälleen oikein. Joukkoon mahtui yksi liian positiivinen suositus. Prosentteina tällainen pyöristyy 99:ään, joka ylittää selvästi henkilöarvioinnin keskimääräisen ennustekyvyn.
Entä sitten? Miksi tällaista löytöä pitäisi juhlia? Esimerkiksi siksi, että se ei ole pelkkä akateeminen kuriositeetti. Se nimittäin näkyy suoraan asiakkaan tuloksessa.
Virheen hinta
Pelkästään julkisesti saatavilla olevista luvuista voi päätellä yhtä ja toista. Metsä Groupin liiketulos vuonna 2016 oli 442 miljoonaa euroa. Henkilöstöä oli 9300. Hiukan mutkia suoristaen voi siis sanoa, että yksi henkilö vaikuttaa vuositulokseen keskimäärin 47 500 euroa – ja sata henkilöä vastaavasti 4,8 miljoonaa euroa.
Jos yhtälöön otetaan mukaan virherekrytoinnin kustannus, joka on minimissään noin kolmanneksen henkilön vuosipalkasta sivukuluineen, niin tilanne muuttuu mielenkiintoiseksi. Alakanttiinkin arvioituna kustannus virherekrytoinnista on vähintään noin 30 000 euroa per henkilö.
Virherekrytoinnin todellista hintaa ei mitata pelkästään rahassa
Suorien kulujen lisäksi on huomioitava epäsuorat kustannukset, joita lyhyeen loppunut työsuhde saattaa aiheuttaa. Mukaan pitää laskea menetetyt tuotot. Käynnissä oleva projekti voi jumiutua kuukausiksi tai asiakas voidaan menettää kokonaan.
Laskemattakin voi huomata, että vain viisi virhettä sadan ihmisen rekrytoinnissa maksaa asiakkaalle heittämällä yli puoli miljoonaa euroa. Eli huomattavasti enemmän kuin sadan ihmisen henkilöarviointi kokonaisuutena!
Todellisuudessa luku on vielä karumpi. Useimmat tutkimukset osoittavat, että edes yhdeksän kymmenestä rekrytoinnista ei mene maaliin. Kymmenen rekrytointivirhettä maksaa jo keskimäärin miljoona euroa – ja kaikki on luonnollisesti pois tuloksesta.
Kuka muistaa vielä fraasin väärä säästö?
