Itsetuntemuksella tarkoitetaan kykyä havaita omia ajatuksia, tunteita, tarpeita ja toiveita, mutta myös ymmärrystä siitä, miten ulkomaailma ja toisten ajatukset, tunteet ja tarpeet eroavat omista. Sillä viitataan myös kykyyn tiedostaa realistisesti omia vahvuuksia ja kehittämisen alueita.
Hyvä itsereflektiokyky ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Persoonallisuuteen liittyvät piirteet saattavat omalta osaltaan vaikuttaa siihen, millä tavalla itseensä ja omiin taitoihinsa lähtökohtaisesti suhtautuu. Myös elämän tapahtumilla ja ympäristöstä saatavalla palautteella on merkittävä rooli siinä, miten realistisesti yksilö pystyy itseään tarkastelemaan.
Vaikka persoonallisuus luo pohjan itsetuntemukselle, se ei kuitenkaan ole ainoa määrittelevä tekijä, ja realistisia peilipintoja ja palautetta tarjoavalla lähiympäristöllä voi olla ratkaisevakin vaikutus itsetuntemuksen muotoutumiseen. Hyvä itsetuntemus vaatii tietoista pysähtymistä ja aikaa pohtia itseään, omia ajatuksiaan ja toiveitaan, mutta myös sen tunnistamista, mikä minusta tekee ainutlaatuisen, mikä minut erottaa muista.
Myötätuntoinen suhtautuminen itseään kohtaan on tärkeää: jokainen meistä on epätäydellinen, ja sen myöntäminen ja hyväksyminen on olennaista siinä, että itseään pystyy tarkastelemaan aidosti ja realistisesti sekä vahvuuksineen että kehittämisen alueineen. Vaativaisuuteen taipuvainen ajattelutyyli saattaa johtaa turhankin kriittisiin tulkintoihin omista onnistumisista ja epäonnistumisista, mutta toisaalta myös turhan optimistinen ajattelutapa saattaa johtaa katteettomaan luottamukseen omiin kykyihin.
Itsetuntemuksella kohti mielekästä ja motivoivaa työuraa
Työelämässä hyvän itsetuntemuksen merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa: hyvä itsetuntemus luo loistavan pohjan sille, että löytää itsensä näköisen työtehtävän ja itselleen mielekkään ympäristön, jossa pääsee yhtäältä hyödyntämään vahvuuksiaan, mutta saa myös tukea omien kehittämisalueidensa kompensoimiseen. Parhaimmillaan hyvä itsetuntemus luo hyvät edellytykset kestävälle työuralle, jossa yksilö löytää itselleen motivoivia työtehtäviä ja pääsee haastamaan itseään, mutta joka ei kuitenkaan vaadi yksilöä muuttumaan tai venymään liikaa.
Myös organisaation ja työyhteisön kannalta on tärkeää, että yksilöt löytävät itselleen sopivia ja mielekkäitä rooleja. Hyvä yhteensopivuus tarkoittaa usein käytännön tasolla tehokkuutta, sitoutuneisuutta ja työtyytyväisyyttä. Heikompi itsetuntemus saattaa puolestaan johtaa vaikeuteen löytää itselleen sopivaa roolia ja organisaatiota ja näkyä käytännössä lyhyinä työsuhteina ja vaikeutena sitoutua työnantajaan. Yksilön näkökulmasta epäsopivuus omien toiveiden ja vahvuuksien ja työn tarjoamien realiteettien välillä voi johtaa epätyytyväisyyteen, motivaation puutteeseen ja pahimmillaan uupumiseen.
Esihenkilön hyvä itsetuntemus heijastuu myönteisesti koko työyhteisöön
Itsetuntemuksen merkityksestä puhutaan paljon työelämässä varsinkin esihenkilötyön näkökulmasta, koska ajatellaan, että hyvä esihenkilö tuntee itsensä ja sitä kautta pystyy myös ymmärtämään, miten omalla toiminnallaan vaikuttaa ympäristöönsä. Hyvä itsetuntemus saattaa (ei kuitenkaan itsestäänselvästi) auttaa myös hahmottamaan muiden ajatuksia, toiveita ja tarpeita, mikä esihenkilöroolissa menestymisen kannalta on merkityksellinen taito.
Esihenkilön huono itsetuntemus saattaa pahimmillaan vaikuttaa koko työyhteisön toimivuuteen ja johdettavien tyytyväisyyteen, minkä vuoksi siihen on syytä kiinnittää erityistä huomiota jo rekrytointivaiheessa. Taitava esihenkilö tunnistaa, mitkä ovat omat vahvuudet muiden johtamisessa, mutta ymmärtää myös, mitä kehittämällä ja mihin huomiota kiinnittämällä voisi olla johdettavilleen parempi johtaja.
Palautteesta apua sokeiden pisteiden tunnistamiseen
Ihmismielelle tyypillisesti yksilö itse ei pääse täysin käsiksi kaikkiin minuuden puoliinsa, ja omia sokeita pisteitään voi paremmin ymmärtää palautteen kautta. Työyhteisöltä saatavan palautteen ohella oivallista peilipintaa omaan itseen voi tarjota myös henkilöarviointi, joka jo itse prosessina johdattelee arvioitavaa pohtimaan itseään monesta eri näkökulmasta ja antaa tietoa siitä, minkälaiset persoonan piirteet tulevat omassa työkontekstissa esiin vahvuuksina ja mihin piirteisiin on hyvä kiinnittää jatkossa kehittämismielessä enemmän huomiota.
Tutkimusmatkan itseen ja omiin reagointitapoihin voi myös aloittaa erilaisten kysymysten kautta:
Itseään tarkastelemalla ja palautetta aktiivisesti pyytämällä voi hyvän itsetuntemuksen myötä luoda oivallisen pohjan tuottaa lisäarvoa työnantajalleen, ja mikä parasta, saavuttaa kestävä, itseään motivoiva työura.
