Virhearvioinnit rekrytoidessa tulevat todella kalliiksi. Niiltä voidaan kuitenkin välttyä hyvällä henkilöarvioinnilla.
Myönnetään se heti alussa: tämänkertainen blogi on mainostava. Kriittinen lukija voi siksi jatkaa matkaansa muille sivuille. Sen sijaan niille, joita henkilöarviointi kiinnostaa, on mukana muutama perusteltu ja tutkittu argumentti.
Aina silloin tällöin kuulee, kuinka henkilöarvioinnin kalliita hintoja valitellaan. Vaikka yrityksen oma HR uskoisi arvioinnin tuottamaan lisäarvoon, liiketoimintajohto saattaa olla skeptisempää.
Ja vaikka yrityksen suomalainen johto ymmärtäisi arvioinnin edut, globaali HR saattaa luottaa satunnaisiin testeihin tai pelkkään haastatteluun rekrytoidessaan ihmisiä. Syynä on tietysti rekrytointikustannuksista tinkiminen. Tämä on kuitenkin väärää säästöä, kuten seuraavassa osoitetaan.
Pisara meressä
USA:ssa, kovien palkkojen luvatussa maassa, henkilöarvioinnin hintaa perustellaan usein siten, että se on äärimmäisen pieni prosentti huippujohtajan vuosipalkasta. Kustannuksena se on pisara meressä. Mutta ei tämä vielä perustele sitä, miksi henkilöarviointia kannattaa käyttää.
Keskinkertaisen henkilöarvioinnin osumatarkkuus on samaa luokkaa kuin hyvin tehdyn työhaastattelun tai muutaman arviointitestin yhdistelmän (Hermelin, Lievens, & Robertson, 2007). Eli ei ihan mahdottoman huono.
Sen sijaan tarkka, mahdollisimman vähän virheitä tuottava arviointi maksaa itsensä poikkeuksetta takaisin.
Ja tuottaapa vielä ison lisäarvon, kun yritykseen saadaan parempia työntekijöitä ja vältetään virherekrytoinnit.
Hyvän henkilöarvioinnin arvo
Psycon Oy teki vuosina 2008–2009 seurantatutkimuksen oman henkilöarviointinsa osumatarkkuudesta. Sen tuloksia verrattiin kansainväliseen henkilöarvioinnin keskiarvoon. Laajassa otoksessa oli 124 ihmistä, joiden todellista työmenestymistä verrattiin Psyconin raportin tarjoamaan ennusteeseen.
Tulokset olivat tilastollisesti hyvin yksiselitteisiä. Lähes 90 % arvioinneista osui täysin tai lähes täysin kohdalleen. Lisäksi Psyconin ennustekorrelaatio oli lähes kaksinkertainen, kun sitä verrattiin henkilöarvioinnin kansainväliseen keskiarvoon.
Käytännössä tämä tarkoittaa huomattavasti pienempää virhemäärää rekrytoinneissa – työnhakijoiden yli- ja aliarviointeja tapahtui merkittävästi vähemmän kuin keskimäärin henkilöarvioinnissa. Ja tunnettua on, että virhearviointien merkitys on taloudellisesti valtava (Hunter, Schmidt & Judiesch, 1990).
Tarkkuuden taloudellinen merkitys
Jos tietyllä tuotto-odotuksella 1 arvioidaan ja rekrytoidaan esimerkiksi 10 asiantuntijaa, niin tuottoerotus hyvän ja keskinkertaisen henkilöarvioinnin välillä on millä tahansa mittapuulla suuri. Esimerkkilaskelmassa on osoitettu, että käyttämällä tarkempaa arviointia keskitasoisen sijaan yritys säästää jo 10 rekrytoinnissa lähes 100 000 euroa!
Ja tämä laskelma on tehty vielä hyvin konservatiivisilla oletuksilla. Jos esimerkkiin otetaan mukaan myyjiä tai esimiehiä, voivat taloudelliset vaikutukset olla vielä paljon suuremmat. Puhumattakaan epäsuorista vaikutuksista, kuten työilmapiiristä tai asiakassuhteista. Näille on vaikea laittaa hintalappua.
Näin massiivisen tuottoeron rinnalla itse henkilöarvioinnin hinta on pisara meressä.
Tinkiminen henkilöarvioinnista on siis harvinaisen väärää säästöä. Vaikutus ei ehkä näy heti, mutta ajan kanssa virheet rekrytoinnissa tulevat kalliiksi. Siksi perustellusti voi väittää, että pitkällä tähtäimellä henkilöarviointi on halpaa kuin saippua!
Viitteet
Hermelin E., Lievens F. & Robertson I.T. (2007). The Validity of Assessment Centers for the Prediction of Supervisory Performance Ratings: A Meta-Analysis, International Journal of Selection and Assessment, 15, 405-411.
Hunter, J.E., Schmidt F.L., & Judiesch, M.K. (1990). Individual Differences in Output Variability as a Function of Job Complexity. Journal of Applied Psychology, 75, 28-42.
Schmidt, F. L., & Hunter, J. E. (1998). The validity and utility of selection methods in personnel psychology: Practical and theoretical implications of 85 years of research findings. Psychological Bulletin, 124, 262-274.
______________________________________
1 Yhden työntekijän vuosituotto-odotus 200 000 euroa ja palkka 50 000 euroa vuodessa.
