Psycon seuraa palveluidensa laatua useammalla erilaisella mittarilla. Eräs keskeisimmistä on pitkittäistutkimuksena tehtävä laatuseuranta. Uusien tutkimustulosten mukaan Psyconin arvioinneista 95 prosenttia osuu hyvinkin tarkkaan kohdalleen.
Seurantatutkimuksessa analysoidaan Psyconin henkilöarviointiraportin ennustetta suhteessa arvioidun henkilön todelliseen työmenestymiseen. Tällainen tutkimusprosessi kartoittaa arviointipalvelun todellista laatua, sillä se perustuu valitun henkilön työsuoriutumisesta kerättyyn numeeriseen tietoon.
Seurannan toteutus
Kysely tehdään suoraan arvioidun henkilön omalle esimiehelle. Kun valittu henkilö on ollut työssään yli puoli vuotta, esimies tekee hänestä suoritusarvioinnin Psyconin seurantalomakkeella. Tällaisen tiedon avulla voidaan suoraan laskea henkilöarviointiraportin ja työmenestymisen välinen erotus.
On selvää, että osalla esimiehistä ei ole kovin realistista käsitystä vielä puolen vuoden jälkeenkään siitä, kuinka hyvin henkilö on menestynyt. Siksi päätimme pyytää suoritusarvioinnin vain niiltä vastaajilta, jotka ovat oikeasti nähneet, kuinka henkilö on pärjännyt.
Sekä esimiehen tekemä suoritusarvio että Psyconin raportti pisteytettiin asteikolle 1-4, jolloin näiden erotus saatiin laskettua täysin yhteismitallisella tavalla. Yhden pisteen heittoa (esimerkiksi niin, että raportin ennusteen pistemäärä = 3 ja suoritusarvion pistemäärä = 4) voi pitää vielä hyväksyttävänä, koska ihmisillä on tapana käyttää asteikkoja eri tavoin.
Sen sijaan kaikki yli ykkösen menevät erotukset päätettiin etukäteen laskea virheeksi, tapahtuivat ne kumpaan suuntaan tahansa. Tällä tavalla varmistettiin, että virhemääriä ei varmasti voida jälkeenpäin kaunistella.
Vakuuttavia tuloksia
Analyysin tulokset osoittivat, että Psyconin ennustetarkkuus on erittäin hyvää tasoa. Seurantatutkimukseen otettiin 182 arvioinnissa käyneen henkilön tiedot. Mukana olivat lähes kaikki toimialat, koulutustasot sekä ikäryhmät. Myös molemmat sukupuolet olivat riittävästi edustettuina otoksessa.
Kun verrattiin henkilöarviointiraportin ja työmenestymisen välistä erotusta, suurin osa arvioinneista meni täsmälleen kohdalleen eli tuotti puhtaan nollaerotuksen raportin ja suoritusarvioinnin välillä. Ykkösen heittoja oli seuraavaksi eniten.
95 prosenttia raporteista kuvasi henkilön todellista työmenestystä täysin (raportin ja työmenestymisen erotus nolla) tai lähes täysin (erotus korkeintaan 1). Loput olivat kahden pisteen erotuksia, joita oli siten noin viisi prosenttia arvioinneista.
Kahden pisteen poikkeamat jakautuivat siten, että aliarviointeja on suhteessa hiukan yliarviointeja enemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa enemmänkin liian kriittistä kuin lepsua suhtautumista arvioinnin tuloksiin. Tämän ilmiön merkitys on kuitenkin vähäinen, koska kokonaisuutena virheiden määrä oli hyvin pieni.
Yhtäkään kahta pistettä suurempaa heittoa ei esiintynyt, joten suuria virhearviointeja ei tapahtunut lainkaan. Tämä on sikäli rohkaisevaa, että suurien virheiden välttämisellä myös toimeksiantajamme saa rekrytoitua oikeasti heille sopivat henkilöt. Samalla varmistetaan, että kukaan huippuosaaja ei jää valitsematta siksi, että henkilöarvioinnissa hänen kykyjään ei tunnisteta.
Seuranta jatkukoon
Jatkamme edelleen seurantatutkimuksia. Nyt, kun prosessi ja analyysimenetelmät ovat vakiintuneet, on helppoa kerätä jatkuvasti uutta dataa. Tämä auttaa kehittämään Psyconin henkilöarviointipalvelua aina paremmaksi. Bonuksena asiakkaamme saavat aina ajantasaista, tutkittua tietoa siitä, mihin he rahansa sijoittavat.