Etätyö on edelleen yksi työelämän kuumimmista puheenaiheista, eikä ihme, sillä on hankala nimetä mitään muuta yhtä merkittävästi työelämää myllertänyttä yksittäistä asiaa viime vuosikymmeniltä. Nyt keskustelu etätyöstä on käynyt kuumana erityisesti innovaatioiden ympärillä. On väitetty, että etätyö heikentää luovuutta, tappaa innovatiivisuuden ja hajottaa tiimejä. Kuitenkin tutkimukset ja työelämän arki kertovat toisenlaista tarinaa: ongelma ei ole etätyössä itsessään, vaan siitä, miten sitä johdetaan.
Mallia etätyöhön haetaan herkästi täällä härmässäkin rapakon toiselta puolelta isoilta teknologiajäteiltä – jos Amazon kieltää etätyöt kokonaan vedoten huoleen innovatiivisuuden vähenemisestä ja tiimihengen heikkenemisestä, sen on oltava totuuden jäljillä, eikö?
Sokeasti muiden mallin perässä juostessa unohtuu kuitenkin herkästi sellaiset “pikku yksityiskohdat”, kuten, että joidenkin yritysten päätökset kieltää etätyö ovat johtaneet merkittävään työntekijöiden tyytymättömyyteen ja irtisanoutumisiin. Eräänkin Talouselämän uutisoiman yhtiön ilmoitus pakollisesta toimistolle paluusta tammikuusta 2025 alkaen sai aikaan sen, että 73 prosenttia työntekijöistä harkitsi irtisanoutumista.
Siinähän sitä tiimihenkeä ja innovatiivisuutta tosiaan rakentuu ihan roppakaupalla.
Etätyö ja tuottavuuden lasku – murretaanpa vähän myyttejä
Elinkeinoelämän keskusliiton vuonna 2023 julkaisema tutkimus osoittaa, että 73 % työntekijöistä koki etätyön parantaneen tuottavuuttaan ja 42 % arvioi sen lisäävän tehokkuutta merkittävästi. Lisäksi 64 % vastaajista arvioi etätyön parantaneen koko yrityksen tuottavuutta. Nämä luvut kumoavat väitteet siitä, että etätyö olisi suoraan yhteydessä laskevaan tehokkuuteen tai innovaatioiden kuihtumiseen. Pikemminkin ne viittaavat siihen, että etätyö on tehokas työskentelymuoto, jos johtaminen on kunnossa.
Ja sehän ei useinkaan ole. Suomalaisten työntekijöiden tyytyväisyys johtamiseen vaihtelee tutkimusten mukaan. Työterveyslaitoksen ”Miten Suomi voi?” -seurantatutkimuksen mukaan vain 60 % vastaajista kokee saavansa riittävästi tukea esihenkilöltään. Kuinka moni onkaan pitänyt suunsa supussa hyvistäkin ideoista työpaikalla vain sen takia, ettei usko esihenkilön tukevan idean kehittelyssä? Kuinka moni innovaatio on jäänyt toteutumatta silkasta pelosta ylipäätään esitellä ideoita tiimissä tai esihenkilölle?
Johtajilla onkin nyt peiliin katsomisen paikka jos koskaan. Microsoftin vuonna 2020 tekemä tutkimus toi esiin, että yli 60 % johtajista koki virtuaalisen tiimin johtamisen haastavaksi, ja yli 40 % näki ongelmia tiimihengen ylläpitämisessä. Samaan aikaan mikään tutkimus ei osoita, että innovaation syntyminen olisi riippuvainen fyysisestä läsnäolosta.
Jos yrityksen innovaatiot kaatuvat siihen, että ihmiset eivät ole samassa tilassa, kyse on johtamisen ja työkulttuurin puutteista, ei etätyöstä. Jokainen johtaja voi kysyä, onko yrityksessä luotu rakenteita, jotka tukevat luovuutta myös digitaalisesti? Onko brainstorming-sessiot suunniteltu kunnolla, vai odotetaanko, että ideat vain syntyvät itsestään kehotuksella “ideoikaa jotain”? Johtajat, jotka kieltävät etätyön vedoten innovatiivisuuden puutteeseen, paljastavat vain omat rajoitteensa luoda toimiva ja tehokas työkulttuuri – paikasta riippumatta. Ja kuten tutkimukset paljastavat, parhaat työntekijät seuraavat niitä johtajia, jotka tähän pystyvät.
Ehkä kliseisin peruste etätyön kieltämiselle on väite, että innovaatiot syntyvät spontaanisti toimiston kahviautomaatilla. Että siinä kahvia noutaessa Raimo saa aina parhaat ja organisaatiota kehittävimmät ideansa valitessaan cappucinon ja americanon välillä samalla, kun Saija kuumeisesti odottaa vuoroaan, jotta ennättäisi seuraavaan palaveriin. Totta on, että kahviautomaatti voi tarjota kehyksen satunnaisille keskusteluille, mutta ne eivät yksinään johda uusien tuotteiden tai palveluiden syntymiseen. Tarvitaan luottamusta, avointa vuorovaikutusta ja hyvää johtamista, jotta ideoista syntyy konkretiaa.
Tutkimuksissakin on huomattu, että suurin osa merkittävistä innovaatioista ei synny sattumalta lyhyissä kohtaamisissa, vaan tietoisen, tavoitteellisen ajattelun ja yhteistyön tuloksena. Ja tähän sitä hyvää johtamista tarvitaan.
Etätyö vaatii uudenlaista johtamista
Etätyö ei kuitenkaan ole pelkkää fyysisen työpaikan siirtämistä verkkoon; se vaatii myös aktiivista johtamiskulttuurin muutosta. Etätyö edellyttää ennen kaikkea luottamukseen perustuvaa johtamista: esihenkilön on luotettava siihen, että työt tulevat tehdyksi ilman jatkuvaa mikromanagerointia.
Aalto-yliopiston tutkija Outi Vanharanta onkin todennut, että innovaatioita kehitettäessä työyhteisön keskinäinen luottamus ja yhteinen ymmärrys ovat keskeisiä. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki pitäisi pakottaa toimistoon, vaan että yritysten tulisi panostaa säännöllisiin digitaalisiin yhteiskehittelytilaisuuksiin.
Esimerkiksi monikansalliset teknologiayritykset, kuten GitLab, ovat täysin etätyöpohjaisia ja silti äärimmäisen innovatiivisia. He ovat rakentaneet työkulttuurinsa siten, että digitaaliset yhteistyöalustat, selkeät viestintäkäytännöt ja suunnitellut tapaamiset tukevat luovuutta. Jos siis etätyö ”tappaa” innovatiivisuuden, miksi nämä yritykset kukoistavat?
Etätyö ei ole syyllinen, vaan huono johtaminen
On liian helppoa syyttää etätyötä innovatiivisuuden puutteesta. Todellisuudessa kyse on siitä, miten etätyötä johdetaan. Hyvässä johtamisessa korostuvat luottamus, avoin viestintä ja selkeät rakenteet, jotka tukevat ideointia myös ilman fyysistä läsnäoloa.
Innovaatiot eivät synny kahviautomaatilla tai avokonttorin jatkuvassa hälyssä, vaan siellä, missä ihmisillä on aikaa ajatella, mahdollisuus jakaa ideoita ja rakenteet niiden toteuttamiseen. Etätyö ei tapa innovaatioita – huono johtaminen tappaa. Nyt olisi korkea aika lopettaa etätyön parjaaminen ja kehittää johtamistapoja, jotka vastaavat modernin työelämän tarpeisiin.
Kirjoittaja: Paula Narkiniemi
Paula Narkiniemi on markkinointiviestinnän yrittäjä, podcast-host ja neulesuunnittelija, jolle työelämäaiheet ovat olleet lähellä sydäntä läpi uran. Ysin muijat -podcastissa Paula ja Nina Santaniemi puhuvat työelämää paremmaksi – myös silloin, kun se tuntuu erityisen vaikealta.
Seuraa Paulaa LinkedIn:ssä
Tämä kirjoitus on osa Psyconin uutta Rehellisesti sanottuna -blogisarjaa, joka kokoaa yhteen työelämän ajankohtaisia ilmiöitä ja puhuttelevimpia näkökulmia. Vieraskynäkirjoittajiemme avulla haastamme totuttuja ajattelumalleja ja nostamme esiin aiheita, joita ei aina huomioida riittävästi. Tutustu myös muihin blogikirjoituksiin osoitteessa psycon.fi/ajankohtaista.