Voiko henkilöarviointi ennustaa työturvallista käyttäytymistä? Tähän kysymykseen on lähdetty hakemaan vastausta Psyconin, Metsä Groupin ja Tampereen Ratikan yhteistyössä toteuttamalla, vuoden mittaisella post doc -tutkimusprojektilla.
Akateemisiin tutkimuksiin perustuva työturvallisuusarvio on kuulunut Psyconin palveluvalikoimaan jo pidempään. Nyt toteutettavan tutkimuksen kautta on tarkoitus validoida, miten turvallisuusprofiiliksi nimetty arviointi toimii käytännössä.
Tutkimusta Psyconilla toteuttava tutkimusjohtaja Mikael Nederström (FT, psykologia) pitää aihetta tärkeänä, sillä työturvallisuus on kriittinen asia yhä useammassa organisaatiossa. Perinteisesti työturvallisuus on mielletty rakennusalan, teollisuuden ja terveydenhuollon asiaksi, mutta nykyisin tietoturvakysymykset nostavat aiheen esiin myös muilla aloilla.
”Työturvallisuuden pitäisi kiinnostaa kaikkia sellaisia organisaatioita, jossa sääntöjen noudattamatta jättämisellä saattaisi olla dramaattisia vaikutuksia. Henkilöarviointien kautta voidaan ennustaa, miten hyvin henkilö sopeutuu turvallisuuskriittiseen ympäristöön. Tätä tietoa on sitten mahdollista hyödyntää rekrytointipäätösten tukena.”
Käynnissä olevassa tutkimusprojektissa tarkastellaan kuinka turvallisesti kohdeorganisaatioihin palkatut henkilöt käyttäytyvät ja miten hyvin heidän työturvallisuuttaan on pystytty henkilöarvioinnissa ennustamaan.
Passiivista ja aktiivista työturvallisuutta
Psyconin turvallisuusprofiili mittaa mm. henkilön tunnollisuutta, halua noudattaa sääntöjä, kontrollin tarvetta sekä päätöksentekovinoumia. Näiden ja muiden vastaavien dimensioiden kautta muodostuu kuva siitä, miten työturvallisesti henkilö tulisi todennäköisesti käyttäytymään.
Nederströmin mukaan työturvallinen käyttäytyminen voidaan jakaa kahteen tasoon. Matalampi taso on ns. passiivinen työturvallisuus, joka tarkoittaa annettujen työturvallisuusohjeiden noudattamista. Korkeampi taso, eli ns. aktiivinen työturvallisuus vaatii henkilöltä laajempaa kiinnostusta työturvallisuuden edistämiseen organisaatiossa.
”Passiivisesti työturvallinen henkilö laittaa kypärän päähän työmaalle, mutta aktiivisesti työturvallinen henkilö muistuttaa myös työkaveria kypärän käytöstä.” Nederström selventää.
Yksilöllisten erojen lisäksi myös organisaatiokulttuurilla voidaan joko tukea, tai heikentää työturvallisuutta, Nederström kertoo. Tyypillisesti se on johdon tehtävä, mutta muillakin asioilla on iso merkitys.
”Työturvallinen kulttuuri on läpinäkyvä, itseään korjaava ja virheet myöntävä. Työturvallisuus ei perustu pelkkien sääntöjen latelemiseen, vaan sitä pitää toteuttaa ja ylläpitää myös kulttuurista käsin.”
Tutkimusprojektissa luodaan tällä hetkellä sopivia kriteereitä turvallisen käyttäytymisen mittaamisen, ja kevään aikana siirrytään analysoimaan tuloksia. Lopullisia tuloksia ja raportti on odotettavissa syksyllä 2022.