Minulla oli mahdollisuus osallistua Nonna Babitzinin liidaamana Nowena-X-vierailulle, jossa Fennian korvauspalveluiden palvelujohtaja Tuulikki Saari puhui teemasta Johtajan hyvinvointi.
Puheenvuoro ja sen jälkeen käyty keskustelu osuivat asian ytimeen ja herättivät pohtimaan. Työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat asiat ovat kuitenkin tuttuja tutumpia; asioita, jotka tiedämme mutta emme välttämättä toteuta.
Pienen mietinnän jälkeen ymmärsin, että vaikutuin, koska esitys oli kokonaisuudessaan niin eheä ja elävä: puhuja puhui omasta kokemuksestaan, viesti oli kiteytetty olennaiseen, asioiden merkitys oli selkeä ja se kosketti, ja ennen kaikkea hän oli itse muuttanut toimintatapojaan hyvinvointia tukeviksi. Tämä näkyi monella tavalla ja oli tuottanut hänen toivomansa tuloksen – hän oli kehittynyt ja menestynyt johtajana. Yksi keskeinen menestymisen mittari hänelle oli yhteistyö toisten ihmisten kanssa, erityisesti vahvistunut läsnäolo kohtaamisissa alaisten ja asiakkaiden kanssa. Toinen asia oli kiireen taklaaminen − hyvinvoivana ja energisenä on yksinkertaisesti tehokkaampi, aikaansaavempi ja tekee parempia päätöksiä.
Katse peiliin, johtaja!
Tuttu totuus on, että toista emme voi muuttaa, muutos alkaa itsestä. Muutos on helpompi tehdä siihen suuntaan, mihin meillä on motivaatiota, kyvykkyyttä ja potentiaalia. Miksi ihmeessä emme siis pitäisi parhaalla mahdollisella tavalla huolta hyvinvoinnistamme, koska se auttaa meitä valjastamaan kyvykkyytemme tavoitteidemme saavuttamiseksi ja hyödyntämään potentiaalimme?
Johtotehtävissä toimivilla tämä heijastuu myös organisaatioon oman esimerkin ja usein laadukkaamman johtamisen kautta. Näin viime kädessä saamme haluttua muutosta aikaan myös koko organisaatiossa.
Kuuntele itseäsi
Työpäivät kokouksineen ja tapaamisineen, valmisteluineen, päätöksineen, raportteineen, sähköposteineen ja pikaviestineen ovat kiireisiä ja stressaavia. Päivässä ei ole välttämättä yhtään hetkeä, jossa ehtii hengähtää saati palautua. Miten valmistautua stressaaviin tilanteisiin ja hallita stressiä? Alla tilaisuudesta mieleen jääneitä näkökulmia ja pohdintaa.
Hyvinvoinnista huolehtiminen ei ole suorittamista. Saamme lukemattomia ohjeita siitä, miten syödä, juoda, liikkua, nukkua, jaksaa enemmän ja pidempään. Yksittäisten asioiden sijaan kannattaa miettiä sitä, mitkä asiat vaikuttavat eniten omaan elinvoimaan, palautumiseen ja hyvinvointiin, ja aloittaa muutos näistä. Usein jo parempilaatuinen uni, rentouttava liikunta ja säännöllinen syöminen auttavat jaksamaan ja pitää energiatasoa yllä. Tiukan neuvojen seuraamisen sijaan pitäisi kuunnella enemmän omaa kehoaan ja tarpeitaan ja ottaa nämä viestit muutoksen lähtökohdaksi.
Tunne on järkeä tehokkaampi motivaattori
Suunnitelmallinen hyvinvoinnista huolehtiminen on helpompaa, jos meillä on mielessä jokin tavoite, kokemus siitä, miten asiat ovat, kun voimme hyvin. Järkiperäinen tavoite, esim. liikun 3 x viikossa ei usein ole riittävän sitouttava tai vaikuttava. Sen sijaan jos hyvinvoinnin tavoite tai standardi on kehollinen, se aktivoi meitä vahvemmin, koska järjen lisäksi siinä on tunnekomponentti.
Suunnittelemme yleensä työntekoamme, mietimme ajankäyttöä, käytettävissä olevia resursseja ja pyrimme priorisoimaan tehtäviä. Osaksi tätä työn suunnittelua on hyvä ottaa työkuorman ennakointi ja palautumisen suunnittelu. Näin teemme näkyväksi sen, että jaksamisellamme on rajat, kykymme venyä ei ole loputon resurssi, tarvitsemme palautumista ja johdamme itse omaa hyvinvointiamme.
Tavoitteet vain itseäsi varten
Uusien tapojen juurruttaminen on haastavaa, se vaatii toistoa, toistoa, toistoa, sitkeyttä sekä myötätuntoista ja itseään kuuntelevaa asennetta. Kun ei syyllisty järkitavoitteista lipsumisesta, vaan kuuntelee itseään ja kehoaan, voi suhtautua joustavammin tavoitteisiinsa ja olla myötätuntoisempi itseään kohtaan. Pääasia, että pitkäjänteisesti etenee haluttuun suuntaan.
Toisinaan joudumme myös pohtimaan omia asenteitamme ja ihanteitamme: onko vaikkapa kova suoritustaso itselle niin tärkeää, että menemme eteenpäin hyvinvointimme kustannuksella? Vaikka tässä hetkessä jaksamme, onko suorittava elämäntyyli sitä, mitä pidemmällä jänteellä haluamme? Niin tai näin, jokaisella on oikeus voida hyvin, hyödyntää oma potentiaali, onnistua sekä levittää hyvää ja eteenpäin vievää energiaa ympäristöön!
Vieraskynä: Pirjo Saarni, PsM, laillistettu psykologi