Allekirjoitamme varmasti jokainen sen, että verkkovalmennukset tekevät elämästämme helpompaa. Voimme osallistua valmennuksiin joustavasti oikeastaan mistä tahansa säästäen aikaa, vaivaa ja kustannuksia. Ja mikä tärkeintä tässä ajan hetkessä – turvallisesti, jokaisen osallistujan terveyttä vaalien. Usein kuitenkin valmennuksen vaikuttavuus on se, mikä verkkovalmennusten tiimoilta herättää kysymyksiä ja kipuilua. ”Kun eihän se vaan ole sama asia.”
Ja tottahan se on – sama asia se ei olekaan. Mutta jos puhumme valmennusten ydintavoitteesta eli vaikuttavuudesta, väitämme, ettei verkkovalmennuksissa vaikuttavuus katoa minnekään – päinvastoin. Kunhan sen tekee psykologista turvallisuutta vaalien.
Siellä missä työkin tapahtuu
Kun tarkastellaan valmennuksen vaikuttavuutta, fokus ei ole ainoastaan valmennuksen aikana syntyneissä oivalluksissa, vaan siinä, mitä valmennuksen jälkeen tapahtuu. Vaikuttavuutta tarkasteltaessa olennaisia kysymyksiä ovat, minkälaisia muutoksia valmennus on saanut aikaan valmennettavan toiminnassa ja käytöksessä sekä miten nämä vaikuttavat hänen toimintaympäristöönsä. Toisin sanoen, valmennuksen onnistumisen yksi ehdoton mittari on se, miten valmennus on linkitetty valmennettavan arkeen. Kokemuksemme ovat osoittaneet, että verkkovalmennukset tukevat valmennusten kytkemistä päivittäiseen arkeen osaltaan jopa vankemmin kuin kasvotusten järjestettävät.
Ehkä yksinkertaisinta on lähteä liikkeelle siitä, että valmennukset tapahtuvat siellä missä työkin. Etätyön ja etäjohtamisen tematiikka ei puhututa vasta nyt, mutta se puhututtaa erityisesti nyt. Verkkovalmennuksissa valmennettavat pääsevät kokeilemaan käytännössä erilaisia työkaluja ja tekniikoita, joita he voivat hyödyntää myös omassa työssään ja johtamisessaan. Erilaiset osallistamisen ja fasilitoimisen menetelmät ovat selvästi nostaneet arvoaan, kun päivittäinen käytävillä törmääminen on vähentynyt, ja täten yhdessä tuottaminen, suorituksen ohjaaminen ja tiimiläisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden rakentaminen nivoutuvat pitkälti allokoituihin virtuaalitapaamisiin.
”Olipa kiva katsoa teitä kaikkia silmiin, kun aiemmin on nähnyt osasta vain takaraivon”, kuului erään valmennettavan suusta valmennuksen päätteeksi. Tilan merkitystä yksilön ja yhteisön oppimisessa ei voi olla korostamatta liikaa. Mitä valmennuksen sitouttavuuteen tulee, verkkovalmennuksemme on pyritty järjestämään lähtökohtaisesti niillä alustoilla, joilla valmennettavat muutoinkin työskentelevät. Valmennus ei jää tällöin omasta työarjesta irralliseksi, ja mikä parasta – valmennuksessa syntynyt kollegiaalinen tukiverkosto ja juuri tälle ainutlaatuiselle porukalle luotu tila on myös jatkossa hyödynnettävissä. Täten yhteistyötä ja yhdessä oppimista voidaan luontevasti jatkaa valmennuksen päätyttyäkin.
Erilaisuus etusijalla
Kun käytettävät alustat ja työkalut ovat monipuolisia, valmentaja voi osallistaa ja valmennettava osallistua monin erilaisin keinoin. Tätä yhtälöä voi siis jatkaa todeten, että verkkovalmennus tukee entistä vahvemmin erilaisia oppijoita. Koulumaailmassakin huomattiin etäkouluun siirtymisen myötä, että verkko-opiskelu tukee esimerkiksi sosiaalista painetta kokevia oppijoita, kun kaikki energia ei mene sosiaalisten vaatimusten täyttämiseen. Sama huomio pätee valmennuksiin – verkkovalmennuksessa voi osallistua aktiivisesti suutaan avaamatta. Osallistua voi vaikka peukuttamalla, vastaamalla kyselyihin anonyymisti tai kirjoittamalla chatiin.
Verkkovalmennukset tukevat erilaisuutta mutta vaativat myös erilaisuuden aktiivista huomioimista. Osallistujien tietotekninen osaaminen voi olla hyvin eritasoista, ja esimerkiksi pelko oman osaamisen puutteellisuudesta voi itsessään aiheuttaa huolta ja harmitusta verkkovalmennukseen osallistumisessa. Tietoteknisen osaamisen huomioimisen ja tuen tarjoamisen lisäksi verkkovalmennukset vaativat entistä enemmän suunnitelmallisuutta sen suhteen, millaisia keinoja voi hyödyntää luottamuksen ja psykologisesti turvallisen ilmapiirin rakentamisessa.
Psykologinen turvallisuus on vaikuttavuuden elinehto
Kun valmennuksen vaikuttavuus on yksi valmennuksen onnistumisen mittari, on psykologinen turvallisuus valmennuksen edellytys. Psykologisella turvallisuudella on tutkitusti myönteinen vaikutus oppimiseen, ja lisäksi se on yhteydessä muun muassa luovaan ajatteluun, innovaatioihin, riskien ottamiseen ja organisaatioon sitoutumiseen. Psykologisen turvallisuuden rakentaminen pitää sisällään samat elementit, tapahtui se fyysisessä tai virtuaalisessa tilassa. Keinot siihen ovat kuitenkin erilaisia.
Psykologisen turvallisuuden keskiössä on nähdyksi tuleminen, joka on yksi perustarpeistamme. Nähdyksi tulemisen mahdollistaminen edesauttaa rohkeampaa dialogia ja kokeiluja. Virtuaalimaailmassa nähdyksi tulemisen tarpeen tyydyttämiseksi kannustaisimme kameroiden käyttöön. Kameroiden käytöllä on ollut suotuisa vaikutus osallistujien kokemukseen verkkovalmennuksista, ja yksinkertaisimmillaan edistämme nähdyksi tulemisen kokemusta ja luottamuksen rakentumista.
Kameroiden käyttö ei kuitenkaan yksinään vastaa nähdyksi tulemisen tarpeen täyttymiseen. Tärkeää on siis myös miettiä, kuinka mahdollistaa yhteiset hetket, jolloin osallistujat ovat toisilleen läsnä ja joissa on tarpeeksi tilaa tuoda esiin erilaisia näkökulmia ja kirkastaa yhteistä ymmärrystä käsillä olevasta asiasta.
No ei se edelleenkään ole sama asia
Ei niin, edelleenkään. Kyseiseen hokemaan jumiutumisen sijaan – kysy itseltäsi – niin verkkovalmennuksiin kuin mihin tahansa totutusta poikkeavaan liittyen: mikä tukisi sinun psykologista turvallisuuttasi?
Kirjoittajat: Psyconin kehittämiskonsultit Reetta Kiukainen ja Pauliina Pihlajaniemi