Mitä tekoäly oikeastaan on? Millaisia haasteita liittyy sen käyttämiseen päätöksenteossa? Ja mikä on inhimillisyyden rooli algoritmien aikakaudella? Näihin teemoihin sukellettiin Psyconin Tekoäly ihmisen työparina -sidosryhmätilaisuudessa alan asiantuntijoiden johdolla.
Psyconin toimitusjohtaja Lauri Luoto avasi seminaarin muistuttamalla, että keskustelu koneen ja ihmisen yhteispelistä ei ole tuore ilmiö. Aihe on ollut ajankohtainen 70-vuotista taivaltaan juhlivan Psyconin koko olemassaolon ajan: yksi yrityksen ensimmäisistä isoista asiakkaista oli Summan paperitehdas, jossa haluttiin kaksinkertaistaa tuottavuus löytämällä työntekijöiksi osaavia koneenkäyttäjiä.
”Teknologiat tietenkin muuttuvat, mutta kysymys on edelleen sama. Meillä on ihmispuoli ja teknologiapuoli, ja vasta kun ne saadaan toimimaan hyvin yksiin, saadaan jotain hienoa aikaan”, Luoto pohdiskeli.
Elina Hiltunen: ”Nykymaailmassa ihminen ei elä päivääkään käyttämättä tekoälyä”
Futuristi Elina Hiltunen muistutti inspiroivassa puheenvuorossaan, että vaikka tekoälystä puhutaan uutena ja tulevana teknologiana, se on ollut iso osa elämäämme jo pitkään.
”Modernissa maailmassa ihminen ei elä päivääkään ilman tekoälyä. Jos on älykännykkä, siellä on erilaisia softia, tai jos käyttää nettiä, siellä on tekoälyalgoritmeja takana”, hän havainnollisti.
Tekoäly voi tehostaa työskentelyä ja auttaa ratkomaan monenlaisia isoja ja pieniä ongelmia, mutta sen käytön lisääntymiseen liittyy myös haasteita. Tekoäly on usein kuin musta laatikko, jonka sisältöä emme pääse selvittämään. Lisäksi datan heikko laatu saattaa johtaa päätöksenteon vinoumiin. Hiltunen nosti esimerkiksi Amazonin, jossa käytettiin aiempien rekrytointien dataa tekoälyn kouluttamiseen. Koska aiemmin yritykseen oli palkattu enemmän miehiä kuin naisia, tekoäly alkoi suosia miehiä myös uusissa rekrytoinneissa.
Hiltusen mukaan suurin haaste on, että ihmiset luottavat tekoälyn älykkyyteen liikaa. Esimerkiksi suosittu generatiivinen tekoälysovellus ChatGPT saattaa tarjota luotettavalta ja pohditulta kuulostavaa tekstiä, mutta tosiasiassa se vain laskee todennäköisyyksiä toistensa lähellä sijaitseville sanoille, ei pohdi kysymyksiä itse.
”Koneella ei ole älyä, vaan sillä on suorituskykyä”, Hiltunen muistutti.
Haasteista huolimatta Hiltunen uskoo tekoälyn mahdollisuuksiin. Työelämää tekoäly tulee muuttamaan paljon – ja on jo muuttanut. Kuvantunnistus tukee lääkäreiden diagnoosityötä, ja Kiinassa tekoälyn luomat hahmot myyvät tuotteita väsymättä sosiaalisessa mediassa. Eräässä konsulttiyhtiössä sekä työn tehokkuus että laatu nousivat, kun konsultit saivat tekoälyn avukseen. Hiltunen kannustaakin yrityksiä olemaan rohkeita ja käyttämään mielikuvitusta tulevaisuuteen katsoessaan.
”Minun mielestäni monissa organisaatioissa pitäisi uskaltaa enemmän miettiä, mitä kaikkea tulevaisuudessa voi tulla, liittyen juurikin esimerkiksi tekoälyyn.”
Mikael Nederström: ”Datan laadun puutteita ei voi kompensoida määrällä”
Psyconin tutkimusjohtaja Mikael Nederström herätteli omassa puheenvuorossaan kuulijoita pohtimaan tekoälyn roolia päätöksenteossa ja tulevaisuuden ennakoinnissa.
Tulevaisuutta on usein mahdoton ennustaa menneisyyteen perustuen. ”Mustiksi joutseniksi”
kutsutut ennustamattomat tapahtumat ovat Nederströmin mukaan erottamaton osa nykymaailmaa.
”On asioita, joista emme tiedä, että emme tiedä. Ja vaikka meillä olisi loputon määrä historiallista dataa ja laskentatehoa, se ei auta meitä. Sitä, mitä ei tiedä, ei voi laskea. Se muuttaa laskelmat yleensä aika dramaattisesti”, hän muistutti.
Esimerkiksi mustasta joutsenesta ja sen jättimäisistä vaikutuksista Nederström nosti Yhdysvaltain finanssikriisin. Laskelmien mukaan asuntomarkkinan romahdusta ei voisi tapahtua, mutta se tapahtui yhtä kaikki. Kone ei pysty tällaista ennustamaan, mutta ihminen saattaa.
Tästä huolimatta luotamme vahvasti mallinnuksiin. Nederströmin mukaan yksi tyypillinen virhe on, että uskomme oman mallimme selittävän kaiken.
”Jos meillä on hyvä malli, siitä tulee helposti dogmi. Kun aletaan kompensoida puuttuvaa laatua määrällä, eli lisätään dataa, tilanne ei parane.”
Nederström uskoo, että tulevaisuuden tekoälymallit osaavat ottaa uudenlaisia riskejä huomioon entistä paremmin. Haasteena kuitenkin on, että mitä monimutkaisemmiksi laskennalliset mallit käyvät, sitä vähemmän ymmärrämme siitä, miten malli oikeastaan toimii.
”Mustat joutsenet eivät tule häviämään. Ne tulevat varmasti olemaan riesanamme ja ilonamme inhimillisyyden myötä myös tulevaisuudessa”, tutkimusjohtaja summasi.
Kumpi päättää, tekoäly vai ihminen?
Kaikki kolme puhujaa painottivat ihmisen ja tekoälyn yhteispeliä, nyt ja tulevaisuudessa. Hiltusen mukaan tekoälyllä on valtavia mahdollisuuksia, mutta ihmisten kilpailuetu löytyy lopulta erilaisuudesta ja hiljaisten signaalien havaitsemisesta.
”Täytyy aina muistaa, että tekoäly on meille työkalu, se ei ole meidän pomo. Joskus se voi olla myös kollega, mutta päätöksen pitää olla aina ihmisen. Sivistys on yhä tärkeämpää tekoälyn aikakaudella. Meidän pitää tietää enemmän, koska tekoäly voi huijata meitä pahaa tahtomattaankin”, hän pohti.
Tekoäly kiinnostaa ja innostaa yrityksiä ennennäkemättömässä mittakaavassa. Luoto kannusti osallistujia pohtimaan, mitä ongelmaa tekoälyn avulla ollaan oikeastaan ratkaisemassa ja millaisia seuraamuksia sillä mahdollisesti on.
”Ihmisiä ja meidän havaintojamme tarvitaan”, summasi Psyconin toimitusjohtaja tilaisuuden tärkeimmän viestin.